Merimiinoista
- KlausRautahattu
- erikmest
- Posts: 316
- Joined: Mon Oct 15, 2007 21:45
Merimiinoista
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=2237237
Tästä uutisesta tuli mieleen etten tiedä merimiinoista muuta kuin sen että niitä on meressä ja ne räjähtää. Seuraavaksi koitin etsiä foorumilta tietoa mutta ei löytynyt mitään joten miten olisi jos raavittaisiin kasaan vähän tietoa näistä vesistöjemme vekkuleista?
Tästä uutisesta tuli mieleen etten tiedä merimiinoista muuta kuin sen että niitä on meressä ja ne räjähtää. Seuraavaksi koitin etsiä foorumilta tietoa mutta ei löytynyt mitään joten miten olisi jos raavittaisiin kasaan vähän tietoa näistä vesistöjemme vekkuleista?
-
- res vänr
- Posts: 840
- Joined: Sun Mar 16, 2008 19:49
Re: Merimiinoista
Hyllystäni löytyy kirja merimiinanraivauksista sotien jälkeen.
Urho Brusi: Miinat jatkoivat sotaa. Minerva kustannus.
Pitäisi ehkä lukea uudestaan ennenkuin annan arviota siitä.
Muistaakseni kuitenkin 'ihan jees'. Kertoo työstä kirjoittajan näkökulmasta.
Urho Brusi: Miinat jatkoivat sotaa. Minerva kustannus.
Pitäisi ehkä lukea uudestaan ennenkuin annan arviota siitä.
Muistaakseni kuitenkin 'ihan jees'. Kertoo työstä kirjoittajan näkökulmasta.
GOTT MIT UNS
- jckcollector
- sotvm4
- Posts: 508
- Joined: Tue Aug 03, 2010 9:33
- Location: Keski-Suomi
Re: Merimiinoista
KlausRautahattu wrote:http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=2237237
Tästä uutisesta tuli mieleen etten tiedä merimiinoista muuta kuin sen että niitä on meressä ja ne räjähtää. Seuraavaksi koitin etsiä foorumilta tietoa mutta ei löytynyt mitään joten miten olisi jos raavittaisiin kasaan vähän tietoa näistä vesistöjemme vekkuleista?
Kannatan, kootaan porukalla tietoa kasaan!
Erittäin mielenkiintoinen aihe, kaivelempa jostakin käsiini tuon High Powerin mainitseman opuksen ja lukaisen läpi. Samalla todennäköisesti saa myöskin tietoa miinanraivaukseen osallistuneista sotilasyksiköistä ja tapahtumista... vitriinistä löytyy VI miinanraivausosaston asevelimerkki, jonka taustoja ei ole vielä tullut tutkittua sen tarkemmin.
Pirua ja Ryssää vastaan!
-
- res vänr
- Posts: 840
- Joined: Sun Mar 16, 2008 19:49
Re: Merimiinoista
Brusin kirja suoraan kustantajalta:
http://www.minervakustannus.fi/kirjat/k ... ?kirja=255
http://www.minervakustannus.fi/kirjat/k ... ?kirja=255
GOTT MIT UNS
- jckcollector
- sotvm4
- Posts: 508
- Joined: Tue Aug 03, 2010 9:33
- Location: Keski-Suomi
Re: Merimiinoista
High Power wrote:Brusin kirja suoraan kustantajalta:
http://www.minervakustannus.fi/kirjat/k ... ?kirja=255
Kiitoksia linkistä, tilaukseen lähtee!
Pirua ja Ryssää vastaan!
Re: Merimiinoista
Eikös miinanraivaajat saaneet myös oikeutetusti veteraanitunnuksen.
Re: Merimiinoista
Joskus muistan lukeneeni jostain vai olisiko tullut töllöstä katsottua että jossain luolastossa eteläsuomessa on säilössä varsin kattava kokoelma näitä "vesistöjemme vekkuleita", taisi suurin osa olla halkileikattuja havaintomalleja, jotain museohanketta piti olla vireillä... Pansio
"Aseeton kansa on kelvoton!" J.V. Snellman
- KlausRautahattu
- erikmest
- Posts: 316
- Joined: Mon Oct 15, 2007 21:45
Re: Merimiinoista
Tuollainen melko kattava jenkkien tekemä opus saksalaisista miinoista löytyi. Teos on vuodelta 1946 ja englannin kielinen.
http://www.lexpev.nl/downloads/germanun ... es1946.pdf
http://www.lexpev.nl/downloads/germanun ... es1946.pdf
Re: Merimiinoista
Turun Pansiossa, lähellä Meripuolustusalueen tukikohtaa on ainakin ollut kallioluolaan sijoitettu miinamuseo. Sinne on kerätty kattavasti meillä käytössä olleita merimiinoja ja raivausesteitä. Esineistöä on ollut näytteillä myös muissa museoissa.
Vanhat merivoimien varusmieskäsikirjat antavat kotokielellä johdatusta aiheeseen.
Merimiina on kohtuullisen vanha keksintö, niitä oli Suomenlahdella käytössä jo "Oolannin sodan" aikana eli 1850-luvulla. Suomenlahti on muutenkin havaittu sopivaksi miinasodankäynnin alueeksi, sillä se lienee edelleen maailman tiheimmin miinoitettuna ollut vesistöalue.
Merimiinat voidaan jakaa parilla eri tavalla:
- Kosketusmiinat ja herätemiinat
- Pohjamiinat ja kelluvat miinat
Kosketusmiinat laukeavat nimensä mukaisesti, kun alus koskettaa miinaa tai siihen liittyvää laukaisuelintä, esim. sarvea, antennia tai kohoa. Eräissä miinoissa ei ole ulkoista laukaisuelintä, vaan sisäinen heilurityyppinen laukaisin - kun miinan asento muuttuu riittävästi, se laukeaa.
Tavallisin lienee ollut sarvimiina, jossa miinan kuoresta ulkonee lasisia lyijypeitteisiä sarvia. Sarven lasiampulli sisältää happoa, joka sarven taipuessa ja lasin särkyessä valuu elektrolyytille ja saa aikaa miinan laukaisuun tarvittavan virran.
Kosketusmiinan on oltava niin lähellä veden pintaa, että aluksen runko osuu siihen. Siksi kosketusmiina on usein kelluva - miina koostuu ankkurista ja miinakohosta, joka usein sisältää myös miinan räjähdyspanoksen. Kun miina lasketaan veteen, sen koho jää vielä pintaan, mutta ankkurivaijeri alkaa purkautua ja ankkuri vajoaa kohti pohjaa. Kun ankkuriin kiinnitetty syväytysköyden paino osuu pohjaan ja köysi löystyy, miinan ankkurikaapeli lukkiutuu ja ankkruin paino vetää miinan pinnan alle - juuri tuon syväytysköyden määräämän matkan.
Käytössä on ollut myös pohjaan asettuvia kosketusmiinoja, joissa on pinnalla tai sen tuntumassa oleva laukaisukoho tai -antenni.
Herätetapoja ovat magneettinen, akustinen ja paineheräte. Magneettinen miina laukeaa aluksen aiheuttamasta magneettikentän muutoksesta - tätä vastaan kamppailtiin alusten demagnetisoinnilla. Akustinen heräte saadaan aluksen koneiden ja potkurin aiheuttamasta melusta. Paineheräte syntyy aluksen kulkiessaan syrjäyttämän veden aiheuttama. Herätemiinat ovat usein pohjamiinoja eli ne makaavat pohjassa. Näille miinoille on tyypillistä, että sytytystä voidaan säätää eri vahvuisille herätteille. Miinat voidaan asettaa räjähtämään vasta tietyn herätekerran jälkeen - esim. kaksi ekaa yli kulkijaa saa "vapaalipun", mutta kolmas.. Herätemiina voidaan tietysti tehdä myös useammalla kuin yhdellä herätteellä toimivaksi.
Miinoja on laskettu pinta-aluksista, sukellusveneistä ja lentokoneista. Ilmasta pudotettava merimiina on ollut yleensä laskuvarjolla varustettu. Sukellusvenemiinoja on ollut sekä erityisiin miinakuiluihin sijoitettavia (voi olla muutamia miinoja päällekkäin samassa kuilussa) tai torpedoputkien kautta laskettavia (yleensä pohjamiinoja).
Vanha kotimaassa käytetty ja vielä 2000-luvun listoilla kulkeva kosketusmiina (sarvi) S41 painaa kaikkineen 980 kg, siinä on 200 kg TNT:tä. Huomattavasti pienempi on sodanjälkeistä mallia oleva S58, joka painaa "vain" 390 kg, latauksen osuus 50 kg, mutta aineena onkin ärjympi heksotonaali.
Varsinainen järkäle on uudehko pohjamiina PM83/2, joka painaa tasan tonnin - latausta siitä 750 kg - sen huomaa, jos paatin alla kukkuu..
Vanhat merivoimien varusmieskäsikirjat antavat kotokielellä johdatusta aiheeseen.
Merimiina on kohtuullisen vanha keksintö, niitä oli Suomenlahdella käytössä jo "Oolannin sodan" aikana eli 1850-luvulla. Suomenlahti on muutenkin havaittu sopivaksi miinasodankäynnin alueeksi, sillä se lienee edelleen maailman tiheimmin miinoitettuna ollut vesistöalue.
Merimiinat voidaan jakaa parilla eri tavalla:
- Kosketusmiinat ja herätemiinat
- Pohjamiinat ja kelluvat miinat
Kosketusmiinat laukeavat nimensä mukaisesti, kun alus koskettaa miinaa tai siihen liittyvää laukaisuelintä, esim. sarvea, antennia tai kohoa. Eräissä miinoissa ei ole ulkoista laukaisuelintä, vaan sisäinen heilurityyppinen laukaisin - kun miinan asento muuttuu riittävästi, se laukeaa.
Tavallisin lienee ollut sarvimiina, jossa miinan kuoresta ulkonee lasisia lyijypeitteisiä sarvia. Sarven lasiampulli sisältää happoa, joka sarven taipuessa ja lasin särkyessä valuu elektrolyytille ja saa aikaa miinan laukaisuun tarvittavan virran.
Kosketusmiinan on oltava niin lähellä veden pintaa, että aluksen runko osuu siihen. Siksi kosketusmiina on usein kelluva - miina koostuu ankkurista ja miinakohosta, joka usein sisältää myös miinan räjähdyspanoksen. Kun miina lasketaan veteen, sen koho jää vielä pintaan, mutta ankkurivaijeri alkaa purkautua ja ankkuri vajoaa kohti pohjaa. Kun ankkuriin kiinnitetty syväytysköyden paino osuu pohjaan ja köysi löystyy, miinan ankkurikaapeli lukkiutuu ja ankkruin paino vetää miinan pinnan alle - juuri tuon syväytysköyden määräämän matkan.
Käytössä on ollut myös pohjaan asettuvia kosketusmiinoja, joissa on pinnalla tai sen tuntumassa oleva laukaisukoho tai -antenni.
Herätetapoja ovat magneettinen, akustinen ja paineheräte. Magneettinen miina laukeaa aluksen aiheuttamasta magneettikentän muutoksesta - tätä vastaan kamppailtiin alusten demagnetisoinnilla. Akustinen heräte saadaan aluksen koneiden ja potkurin aiheuttamasta melusta. Paineheräte syntyy aluksen kulkiessaan syrjäyttämän veden aiheuttama. Herätemiinat ovat usein pohjamiinoja eli ne makaavat pohjassa. Näille miinoille on tyypillistä, että sytytystä voidaan säätää eri vahvuisille herätteille. Miinat voidaan asettaa räjähtämään vasta tietyn herätekerran jälkeen - esim. kaksi ekaa yli kulkijaa saa "vapaalipun", mutta kolmas.. Herätemiina voidaan tietysti tehdä myös useammalla kuin yhdellä herätteellä toimivaksi.
Miinoja on laskettu pinta-aluksista, sukellusveneistä ja lentokoneista. Ilmasta pudotettava merimiina on ollut yleensä laskuvarjolla varustettu. Sukellusvenemiinoja on ollut sekä erityisiin miinakuiluihin sijoitettavia (voi olla muutamia miinoja päällekkäin samassa kuilussa) tai torpedoputkien kautta laskettavia (yleensä pohjamiinoja).
Vanha kotimaassa käytetty ja vielä 2000-luvun listoilla kulkeva kosketusmiina (sarvi) S41 painaa kaikkineen 980 kg, siinä on 200 kg TNT:tä. Huomattavasti pienempi on sodanjälkeistä mallia oleva S58, joka painaa "vain" 390 kg, latauksen osuus 50 kg, mutta aineena onkin ärjympi heksotonaali.
Varsinainen järkäle on uudehko pohjamiina PM83/2, joka painaa tasan tonnin - latausta siitä 750 kg - sen huomaa, jos paatin alla kukkuu..
Re: Merimiinoista
Tällainen tuli joskus ostettua kun ei ollut muutakaan mielenkiintoisempaa tarjolla paikallisessa antikassa. Kannen mukaan -96 vuodelta ja 50mk kovaan hintaan.
-
- res vänr
- Posts: 840
- Joined: Sun Mar 16, 2008 19:49
- jckcollector
- sotvm4
- Posts: 508
- Joined: Tue Aug 03, 2010 9:33
- Location: Keski-Suomi
Re: Merimiinoista
No perskele, aivan mahtava opus, todellinen keräilylöytö.
kaiken lisäksi vielä 1943 painettuna noinkin hyvässä kunnossa säilynyt!
kaiken lisäksi vielä 1943 painettuna noinkin hyvässä kunnossa säilynyt!
Pirua ja Ryssää vastaan!
Re: Merimiinoista
Juu, noita miinakohoja on ollut varikkomyymälöissä. Siitä saa kuulemma taatusti kestävän paisuntasäiliön vanhanaikaiseen keskuslämmitysjärjestelmään. Sinkitys on kuulemma erinomaisen hyvin tehty.
Kirjalöytö on todella upea! Et tietystikään ole sitä myymässä..
Kirjalöytö on todella upea! Et tietystikään ole sitä myymässä..
Re: Merimiinoista
Hyllyssä ajattelin pitää toistaiseksi Mutta jos jotakuta kiinnostaa lisätiedot tai kuvat jostain tietystä miinasta, voin ottaa lisää kuvia, tietyllä aikavarauksella. Energiavarat ei riittäny kaiken kuvaamiseen vielä. Tuntuu ettei aika riitä mihinkään, saakelin työt ku haittaa harrastuksia!