Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
piipusta purkautuvat kaasuthan sen suurimman tömäyksen aiheuttavat.
Katsokaapa joskus erityisnopeeta hidastus kuvaa...sillo kun luoti kurkistaa piipusta alkaa rekyyli...
Piipun putsaus...
Suurimmat vaseliinit tappuratupolla ja loput ampumalla
Katsokaapa joskus erityisnopeeta hidastus kuvaa...sillo kun luoti kurkistaa piipusta alkaa rekyyli...
Piipun putsaus...
Suurimmat vaseliinit tappuratupolla ja loput ampumalla
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
Edelleen jää tämä piippuaika ilman selitystä tässä tapauksessa. Jos tiijät enemmän fysiikasta nii väännäs ihan rautalangasta nii miekin ymmärrän.sniperi wrote:piipusta purkautuvat kaasuthan sen suurimman tömäyksen aiheuttavat.
Katsokaapa joskus erityisnopeeta hidastus kuvaa...sillo kun luoti kurkistaa piipusta alkaa rekyyli...
VRV - J
- kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia -
- kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia -
-
- kaartsotvm3
- Posts: 569
- Joined: Mon Feb 13, 2006 9:04
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
Höpöhöpöä tulee taas tuutin täydeltä. Rekyylienergia syntyy luodin liikkeellelähdöstä ja kovimmillaan se on luodin saavuttaessa suurimman nopeutensa, mikä tapahtuu AINA piipun sisäpuolella - vastoin joittenkin henkilöitten tiukassa istuvaa käsitystä siitä, että luodin vauhti kiihtyisi vielä piipun ulkopuolella (nyt puhutaan siis tavanomaisesta rihlatusta piipusta). Mikään piipun suulle kiinitetty kompensaattori tms. laite ei sinänsä vähennä rekyylienergiaa, vaan muuttaa sen suuntaa, kuten tuossa joku jo totesikin. Kuka tahansa voi tutkia helposti empiirisellä kokeella, missä vaiheessa se rekyyli syntyy, ampumalla kovarekyylisellä (tarkoitan siis KOVArekyylistä) kiväärillä tai mieluummin käsiaseella (kal. vähintään .44 magnum tai isompi) erilaisia latauksia: sellaisia, joissa on kaliiperiin nähden kevyt luoti ja kova lähtönopeus ja vastaavasti sellaisia, joissa painava luoti lähtee pienemmällä nopeudella. Kovaa lähtevä kevyt luoti osuu taulussa aina selvästi alemmaksi, johtuen siitä, että luoti ehtii ulos piipusta nopeammin kuin hidas, johon rekyylistä johtuva piipun nousu ehtii vaikuttaa pitempään. Lyhytpiippuisessa lujasti potkivassa pistoolissa/revolverissa ero osumapisteessä voi olla jopa 30-40 cm 25 metrin matkalla, kuten asiaan perehtyneet hyvin tietävät. Jos rekyyli syntyisi vasta kun luoti on jo piipun ulkopuolella, ei tällaista osumapiste-eroa syntyisi. Fysiikan oppikirjoja kannattaisi kertailla muutaman keskustelijan...
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
Tässä pikipäin haettuna selvitys piippuajan jälkeisestä, kaasunpurkauksesta syntyvästä rekyylistä.
http://www.bsharp.org/physics/recoil
http://www.bsharp.org/physics/recoil
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
klassikkomateriaalia! juuri tällaisista syntyvät lentävät lausahdukset tyyliin "pitkää voimaa"sniperi wrote:piipusta purkautuvat kaasuthan sen suurimman tömäyksen aiheuttavat.
Katsokaapa joskus erityisnopeeta hidastus kuvaa...sillo kun luoti kurkistaa piipusta alkaa rekyyli...
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
Aseen laukeamiseen liittyy aika monta ees - taas liikettä. Kun vaikkapa Mosinin iskuri vapautuu, aiheutuu tästä vähäinen taaksepäin liike jousen vaikutuksesta. Kun iskuri törmää nalliin, muttuu liike hetkeksi eteenpäin massahitauden vuoksi. Sitten alkaakin taas tuupata taaksepäin, siis välittömästi nallin sytyttyä.
Piippuaika todellakin selittää tuon kevyen ja painavan kuulan osumispisteen eron taululla, ei käsittääkseni niinkään lopullinen lähtönopeus. Projektiilin nopeus muuttuu piipun matkalla paineen kasvaessa. Nopealla tai hitaalla ruudilla saatetaan saada aikaan sama lähtönopeus, mutta eri piippuaika, niin oudolta kuin se kuulostaakin. Esim. pitkäpiippuisessa piekkarissa luoti alkaa jo hidastua piipussa.
Kuten totesin, energia ei katoa minnekään. Tämä on ihan fysikaalinen vakio. Kompeilla, vaimentimilla ja esim. elohopeaa sisältävillä rekyylinsyöjillä muutetaan rekyylikokemusta ja kontrolloidaan rekyylitapahtuman suuntia --> rekyyli tuntuu erilaiselta ja sen vaikutus voidaan sovittaa ampujalle parhaiten sopivaksi. Tällä on vaikutusta esim. toiminnallisessa ammunnassa, jolloin piipun nousu kannattaa minimoida seuraavien laukauksien nopeuttamiseksi.
Piippuaika todellakin selittää tuon kevyen ja painavan kuulan osumispisteen eron taululla, ei käsittääkseni niinkään lopullinen lähtönopeus. Projektiilin nopeus muuttuu piipun matkalla paineen kasvaessa. Nopealla tai hitaalla ruudilla saatetaan saada aikaan sama lähtönopeus, mutta eri piippuaika, niin oudolta kuin se kuulostaakin. Esim. pitkäpiippuisessa piekkarissa luoti alkaa jo hidastua piipussa.
Kuten totesin, energia ei katoa minnekään. Tämä on ihan fysikaalinen vakio. Kompeilla, vaimentimilla ja esim. elohopeaa sisältävillä rekyylinsyöjillä muutetaan rekyylikokemusta ja kontrolloidaan rekyylitapahtuman suuntia --> rekyyli tuntuu erilaiselta ja sen vaikutus voidaan sovittaa ampujalle parhaiten sopivaksi. Tällä on vaikutusta esim. toiminnallisessa ammunnassa, jolloin piipun nousu kannattaa minimoida seuraavien laukauksien nopeuttamiseksi.
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
taifun wrote:klassikkomateriaalia! juuri tällaisista syntyvät lentävät lausahdukset tyyliin "pitkää voimaa"sniperi wrote:piipusta purkautuvat kaasuthan sen suurimman tömäyksen aiheuttavat.
Katsokaapa joskus erityisnopeeta hidastus kuvaa...sillo kun luoti kurkistaa piipusta alkaa rekyyli...
Tosson nyt kumminkin vähän sitä pitkää.
http://www.shootingwiki.org/index.php?t ... ing_Recoil
-
- sotvm1
- Posts: 710
- Joined: Fri Feb 26, 2010 8:13
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
TeeJii wrote:Soittelin kahdelle asesepälle. Toinen pyysi tulkkauksesta 50 euroa, toinen kahvirahoja. Eipä ole hankala arvata kummalako asioin... Menee kuitenkin ensi viikon puolelle.
Mitenkäs muuten, arvon tietäjät, kun on tullut latailtua .308 hirvikivääriin paukkua paljonkin ja tarkoitus olisi talven mittaan latailla sotilaskivääriinkin - voiko noita .308-hommissa käytettäviä luoteja käyttää sotilaskiväärin paukunlatailussa, vai pitääkö olla eri tarvikkeet?
No me ihmiset ollaan niin erilaisia. Jos minulta pyydettäisi sulkuvälin tarkastusta tekisin sen ihan palveluna ja pr mielessä.Kyseessä on n.minuutin homma ja kyse on turvallisuudesta !
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
TeeJii;
Kyllähän .308 paksuisilla luodeilla sotilaskivääriä sopii latailla, sitähän ne kotimaiset tehdaspaukutkin ovat. Ainoa paksumpi luoti tänä päivänä taitaa olla Sakon ja Lapuan 7.62x39:lle tarkoitettu 8g FMJ. Niissäkin halkaisija taitaa olla luokkaa 7.88mm eikä 7.91 kuten ainakin ennen luki Lapuan katalogissa.
Kyllähän .308 paksuisilla luodeilla sotilaskivääriä sopii latailla, sitähän ne kotimaiset tehdaspaukutkin ovat. Ainoa paksumpi luoti tänä päivänä taitaa olla Sakon ja Lapuan 7.62x39:lle tarkoitettu 8g FMJ. Niissäkin halkaisija taitaa olla luokkaa 7.88mm eikä 7.91 kuten ainakin ennen luki Lapuan katalogissa.
Ammunta on ihmeellinen laji. Se vie mennessään.Paluuta ei ole
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
kattokee ny...http://www.youtube.com/watch?v=BW93WQ98s-I&feature=fvw
potku tulee vasta kun luoti näkyy...
Elkää suotta pohtiko fysiikan lakeja niiden tulkitsemisssa helposti unohtaa jonkun toisen lain...
potku tulee vasta kun luoti näkyy...
Elkää suotta pohtiko fysiikan lakeja niiden tulkitsemisssa helposti unohtaa jonkun toisen lain...
-
- sotvm1
- Posts: 710
- Joined: Fri Feb 26, 2010 8:13
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
Joo,niinhän se on. Hieman aihetta sivuten, muistan aikanaan töissä nähneeni rk:n leikatun laatikon aseessa jolla ammuttiin kertatulta.Hyvä ettei lipas pudonnu salpa heilui uhkaavasti.Jouset eli ihan omaa elämäänsä muista osista puhumattakaan. ( Muistaakseni 6000 kuvaa/s )sniperi wrote:kattokee ny...http://www.youtube.com/watch?v=BW93WQ98s-I&feature=fvw
potku tulee vasta kun luoti näkyy...
Elkää suotta pohtiko fysiikan lakeja niiden tulkitsemisssa helposti unohtaa jonkun toisen lain...
Kyse oli venäläisen rk:n taipumus iskeä terävästi sormeen kertatulella.
Homma korjattiin kotimaiseen. Tietenkin. Kiva homma,olen kokenut tuon pottumaisen täräyksen ihan liian usein...
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
Sulkuväli tarkastettu, kunnossa on! Kiitokset kaikille neuvoneille tietäjille, nyt ei muutakuin radalle kokeilemaan pyssyä...
Niin, ja jos jollain on kaupata käsittelemätöntä sodanjälkeistä varikkotukkia M39:iin niin ostan mieluusti.
Niin, ja jos jollain on kaupata käsittelemätöntä sodanjälkeistä varikkotukkia M39:iin niin ostan mieluusti.
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
2-3 ruutupaperin palaa hylsyn ja sulkukappaleen väliin, tällöin lukon pitäisi mennä vielä kiinni(tiukkaan kylläkin). Toimii, väittäkööt muut mitä tahtoo.
Jep.
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
Kuulun siihen epäileväisten kerhoon tuon metodin suhteen, ennemmin tarkastutan varmaksi kunnon vehkeillä. Vaan kun kunnossa tuo sulkuväli kiväärissäni on, niin ei tarvitse enää siitäkään huolehtia.
Suunnittelin käsittelemättömän varikkotukin vaihtoa kivääriini. Käsissä ei vielä tukkia ole, mutta tarvitseeko tuohon tukkiin itse tehdä minkäänlaisia porauksia tai muita, vai onko homma vain sitä että lätkitään raudat kiinni? Mitä tököttejä suosittelette tukin käsittelyyn, jotta siihen saisi asiallisen pinnan aikaan?
Suunnittelin käsittelemättömän varikkotukin vaihtoa kivääriini. Käsissä ei vielä tukkia ole, mutta tarvitseeko tuohon tukkiin itse tehdä minkäänlaisia porauksia tai muita, vai onko homma vain sitä että lätkitään raudat kiinni? Mitä tököttejä suosittelette tukin käsittelyyn, jotta siihen saisi asiallisen pinnan aikaan?
Re: Ampumaharrastuksen aloittelu M39:llä
Samaa mieltä, ei ole niin iso vaiva että viitsisin miettiä onko sulkuväli kohdallaan.
Yläsiderenkaan poikittaispultin reiän olen varikkotukkeihin itse joutunut aina poraamaan. Ja tietysti pienet alkureiät takimmaisten hihnalenkkien ja perälevyn ruuveille.
PV:n peltilevyjä olen käyttänyt rautojen petauksessa jos ei massaa ole laitettu. Makasiini ja lukonkehys kun eivät saisi nojata toisiaan vasten jotta raudat pysyy tiukalla.
Yläsiderenkaan poikittaispultin reiän olen varikkotukkeihin itse joutunut aina poraamaan. Ja tietysti pienet alkureiät takimmaisten hihnalenkkien ja perälevyn ruuveille.
PV:n peltilevyjä olen käyttänyt rautojen petauksessa jos ei massaa ole laitettu. Makasiini ja lukonkehys kun eivät saisi nojata toisiaan vasten jotta raudat pysyy tiukalla.
Ammunta on ihmeellinen laji. Se vie mennessään.Paluuta ei ole