TAK85 wrote:No jo on legendaa. Kanniskelihan noita jotkut varusmiesaikana 1966 Sodankylässä - mutta ampumakiellossa ne olivat.
-71 KymJp:ssä Haminassa oli meillä Krh:n ryhmyreillä Stenit kannettavana. Lukon kun korvasi puutapilla että kesti ilman lukkoa kasassa, niin keveni puolisen kiloa. Ampuahan niillä ei (olisi ) saanut edes räkäpäitä. En muista annettiinko lippaitakaan kuin se yksi, mutta riittihän sekin.
Me otimme lukon pois, viritintappi vedettiin siitä irti ja pistettiin paikalleen runkoon varmistusreikään ja palautinjousi piti sitten nipun kasassa. Jos kouluttaja huomasi asian sai siitä ylimääräisen tiskivuoron.
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.
Aina kun sten konepistoolista puhutaan,täytyy muistaa myös seuraavat tosiasiat:
-aseen valmistus maksoi alunperin 3,5 puntaa. (ääreettömän halpa.Varmaan halvin sarjatuotannossa koskaan ollut konetuliase)
-Helppo ja nopea valmistaa eli valmistettavissa lähes missä tahansa nyrkkipajassa.
-Joka tapauksessa niillä(-kin) oli merkittävä osuus Saksan kukistamisessa.
-Suomeenhan ne tulivat vaihdossa Interarmcolta,ja vaihdossa päästiin eroon kelvottomista Italialaisista Terni kivääreistä ja muustakin sekalaisesta huonosta materiaalista.
-Käytännössä Suomeen hankinta hetkellä Suomella tuskin olisi ollut mitenkään varaa hankkia muunmerkkisiä konepistooleita.
-Noilla perusteilla Stenillä on kiistaton paikka niin ww2:n kuin myös Suomen asehistoriassa.
-Jonkin verran stenejä nähneenä olen huomannut että yleisin vika lienee ollut "runkoputken" murtumat (ja tietenkin myös kolhut) joita on vaikea korjata kunnollisesti kun runkoputki on niin ohutta tavaraa.
- Mutta sitten vielä "yleisökilpailu" mistä steneissä erottaa helposti mikä on ollut Suomessa käytössä ja mikä ei ? (SA-leima ei kelpaa vastaukseksi)
Eikös niissä armeijan steneissä lipaskuilu hitsattu kiinteäksi toimintavarmuuden parantamiseksi, alunperinhän sen sai käännettyä aseen alle ja samalla ulosheitto aukko meni umpeen...
markham wrote:Eikös niissä armeijan steneissä lipaskuilu hitsattu kiinteäksi toimintavarmuuden parantamiseksi, alunperinhän sen sai käännettyä aseen alle ja samalla ulosheitto aukko meni umpeen...
Suomeen tuoduissa malleissa lipaskuilu oli jo valmiiksi kiinni rungoissa,eli ei hitsattu Suomessa... muutoin kuin korjaushitsauksena jos oli jo murtumia.
Eli vastausta vielä odotellaan..
greendevil wrote:ja sitten pikkuasioita patruunapesän muokkaus, ulosvetäjän muunnos jne
Hyviä vastauksia nämäkin mutta ei vielä hakemaani,vinkki 2: Eron huomaa kun ase on kädessä lukkoa liikuttamatta...tosin joku näistä greendevilin vastauksista mene todella läheltä...
rocky86 wrote:mikähän oli tämän gm tekemän peltipistooli osuma tarkkuus.
ja oliko ikinä rintama käytössä??
Rihlaamaton piippu, meistetty hahlo sulkulevyn reunassa ja prässikappaleenahan siinä oli jyvän ja liipasinkaaren yhdistelmäkin. Kahvan sisään oli pakattu 10 patruunaa .45acp. Voisi ehkä osua ampumalla viiteen metriin ja heittämällä pariin kymmeneen.
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta. Ylituubamestari
Onko kenelläkään tiedossa miten Stenin mallit ( Mk 2 ja Mk 3) jaettiin varuskunnittain, omilla ryhmyreillä alokasaikana (pioneereissa) oli kuitenkin Mk 3 palvelusaseina.
) saanut edes räkäpäitä. En muista annettiinko lippaitakaan kuin se yksi, mutta riittihän sekin.
