Lapin Sota

[JR33]

Suomalaiset ja saksalaiset olivat tehneet salaisen sopimuksen sodan välttämiseksi. Sen mukaisesti saksalaiset ja suomalaiset kulkivat samassa aikataulussa kohti pohjoista, mitä neukut eivät sulattaneet. Syyskuun lopussa oli muutamia aseellisia yhteenottoja, mutta sodaksi se eskaloitui vasta Tornion maihinnousun myötä.

http://www.kirjastovirma.net/muistomerkit/pudasjarvi/03

Panssaridivisioonan jääkärien ollessa 29. syyskuuta 1944 vielä tuntuvasti Pudasjärven lounaispuolella jääkäripataljoona (JP 4) aloitti Kollajan–Mertajärven–Aittojärven kautta tapahtuneen koukkauksen ja saavutti pääosineen
Pudasjärven–Ranuan tien 30.9. klo 10 tällä kohdalla. JP 4:n 2. komppania otti vangiksi Aittojärven kylän maastossa
kaikkiaan 72 saksalaista moottoriajoneuvoineen.

Tämän tienkatkaisukohdan pohjoispuolella vihollinen ampui JP 4:n 3. komppanian asemia tykistöllään, jolloin kaatui kolme jääkäriä: Helge Kalevi Kariluoto Kuusankoski, Kalle Johannes Ojala Ilmajoki, Voitto Aarre Puronaho Kaustinen.

Eli nämä tapahtumat olivat vain aseellisia yhteenottoja ja uhrit ovat vain kuolleita, koska etuilivat aikataulussa.
Vai alkoiko sota 29.9.

[Seppo Jyrkinen]

Menetyksiä tuli molemmin puolin jo syyskuun lopulla, yhteensä kymmenkunta. Kumpikaan osapuoli ei kuitenkaan pitänyt tapahtumia sotana. Rendulich laati 30. syyskuuta kirjelmän Willamolle, jossa hän varoitti, että suomalaisten liian nopea eteneminen johtaisi taisteluihin. Eivätkä he katsoneet vihollisuuksien alkaneen edes Tornion maihinnousun jälkeen luullessaan operaation olevan paikallisen komentajan ylilyönnin. Vasta 2. syyskuuta Rendulich totesi, että syysmanööverit ovat ohi.

Eli Ajanjakso 28.9. - 2.10. on haarukka, jona aikana voi sanoa sodan alkaneen. Tai oikeastaan pitäisi vielä lisätä 28.2.1945 jolloin Suomen hallituksessa Paasikivi lausui: "Olisiko meidän julistettava sota Saksalle?" mihin Gartz kommentoi: "Asian mentyä näin pitkälle vanhanaikaismuotoinen julistus ei olisi paikallaan. Voitaisiin todeta, että siitä ja siitä päivästä olemme olleet sodassa."

Minä pidän 1. syyskuuta sodan alkamispäivänä.

[väärtti]

Menetyksiä tuli molemmin puolin jo syyskuun lopulla, yhteensä kymmenkunta. Kumpikaan osapuoli ei kuitenkaan pitänyt tapahtumia sotana. Rendulich laati 30. syyskuuta kirjelmän Willamolle, jossa hän varoitti, että suomalaisten liian nopea eteneminen johtaisi taisteluihin. Eivätkä he katsoneet vihollisuuksien alkaneen edes Tornion maihinnousun jälkeen luullessaan operaation olevan paikallisen komentajan ylilyönnin. Vasta 2. syyskuuta Rendulich totesi, että syysmanööverit ovat ohi.

Eli Ajanjakso 28.9. - 2.10. on haarukka, jona aikana voi sanoa sodan alkaneen. Tai oikeastaan pitäisi vielä lisätä 28.2.1945 jolloin Suomen hallituksessa Paasikivi lausui: "Olisiko meidän julistettava sota Saksalle?" mihin Gartz kommentoi: "Asian mentyä näin pitkälle vanhanaikaismuotoinen julistus ei olisi paikallaan. Voitaisiin todeta, että siitä ja siitä päivästä olemme olleet sodassa."

Minä pidän 1. syyskuuta sodan alkamispäivänä.

Olisiko tuo 1.Syyskuuta kuitenkin ehkä liian aikainen ko.sodan alkamispäivä.

[Seppo Jyrkinen]

Minä pidän 1. syyskuuta sodan alkamispäivänä.

Olisiko tuo 1.Syyskuuta kuitenkin ehkä liian aikainen ko.sodan alkamispäivä.

Taitaapi olla. Korjataan lokakuun 1. päiväksi.

[JR33]

Tarkistin kuitenkin kantakorteista isäukon ja setämiehen tiedot:
molemmat oli 6.D:n joukoissa, kotiuttamiseen 14.11. ja 22.11. saakka, yhtäjaksoisesti, välillä tosin sotasairaalassa, joten molemmat olivat sodassa jo ennen Tornion maihinnousua.
Lapin sodasta ei helpolla saa keskustelua aikaan, koska se vaan on monen mielestä sotaa väärää vihollista vastaan.
Toisekseen on epäselvää aloituspäivästäkin.

Yhtä vaikeaa taitaa olla keskustelu Ilomantsin taistelusta, se kun painettiin maton alle ylimmän sodanjohdon toimesta heti sotimisen loputtua. Siinä taistelussa Suomi murskasi vihollisen väärään aikaan rauhanneuvottelujen ollessa menossa.
Ilomantsin taistelusta alettiin kirjoittaa ilm. vasta 90-luvun alussa, kun vedet selkeni.

[mosu]

Tuo Röytän operaatio oli melko riskialtis? Wolf Halsti kuvaillut kirjassaan tapahtumia. Ahdettiin muutamiin rahtilaivoihin maisunnousuporukka. Siinä ei olisi tarvittu kuin muutama Stuka, ja matkanteko olisi päättynyt siihen. Minulla on hatara mielikuva saksalaisesta Sruka-pilotista, joka oli pommitusreissulla suomalaislaivoje vastaan. Hän kertoi, ettei voi pommittaa entistä aseveljeä ja tiputti kuorman sivuu. Olisi muuten, siis pelkuruudesta vihollisen edessä, kai joutunut syytteeseen. Niin kuin se saksalaisessa käytännässä ymmärrettiin.

[Seppo Jyrkinen]

Tuo Röytän operaatio oli melko riskialtis? Wolf Halsti kuvaillut kirjassaan tapahtumia. Ahdettiin muutamiin rahtilaivoihin maisunnousuporukka. Siinä ei olisi tarvittu kuin muutama Stuka, ja matkanteko olisi päättynyt siihen. Minulla on hatara mielikuva saksalaisesta Sruka-pilotista, joka oli pommitusreissulla suomalaislaivoje vastaan. Hän kertoi, ettei voi pommittaa entistä aseveljeä ja tiputti kuorman sivuu. Olisi muuten, siis pelkuruudesta vihollisen edessä, kai joutunut syytteeseen. Niin kuin se saksalaisessa käytännässä ymmärrettiin.

Sotilaallisessa mielessä Röyttän operaatio oli todellakin riskialtis juuri sen haavoittuvuuden vuoksi. Poliittisesti sen sijaan sen alkuvaihe oli ns "vaaraton", mutta loppuvaihe riskialtis. Myöhemminhän pari alusta upposikin.

Röyttän operaation alkaessa suomalaisten ja saksalaisten välinen syysmanööverisopimus oli yhä voimassa. Saksalaisilla ei ollut tietoa siitä, että suomalaiset olivat päättäneet ryhtyä aktiivisiin sotatoimiin (venäläisten vaatimuksesta) ja näin ollen heillä ei ollut tarvetta pommittaa tuolloin vielä ystävällismielisen Suomen laivoja. Tämän vuoksi Röyttään pääseminen oli suhteellisen turvallista. Riski sen sijaan kasvoi voimakkaasti kun saksalaiset oivalsivat, että kyseessä oli oikeasti sotilaallinen operaatio.

Saksalaisen lentäjän kertomus koskee ilmeisesti muutamaa päivää myöhemmin (4.10.1944) tehtyä saksalaisten vastaiskua, jossa kaksi laivaa upposi ja miestappiot olivat huomattavat. Sen sijaan Röyttän operaation alkuun se ei istu.

[Nipo__]

Sanoisin että takkuinen (=paskainen) loppu Suur-Suomi hommalle. Ihan oikein IKL:n ja AKS:n poijiille, sano. Toinen juttu on sitten se, että Neukkulan väki itse ajoi Suomen natsi-Saksan leiriin.

Onko muuten totta, että Pekka Tiilikainen haavoittui sodassa? Mutta tuli sen verran kuntoon, että lähti taas tekemään juttua Lapin sodassa? Vaikka en olekaan ropakantan kannalla, tuntuu tuo Tiilikaisen asenne aika hyvältä. Ettei käpertynyt kuoreensa tai paennut länteen niin kuin muut Suur-Suomen tekijät.

Oliko se Pekka Tiilikaisen Aunuksen radio muuten Aunuksen kaupungissa vai Äinislinnassa, Karjalan pääkaupungissa?

[rocky86]

mihinkhän kohin laivat muuten upposivat?
lukenut monia kirjoja mutta missään ei sen kummemin sijainteja sanota.
olivatkohan kuinka lähellä satamaa jos kävis veneileen sataman edustalla ja pilkkis magneetilla.

sinne on paljon jääny tavaraa aikanaan kun outokummun satamaa laajennettiin ja ruopatiin niin sieltä oli noussu kivääreitä kranuja ja pirun vanhat laiva tykit jotka ovat nykyisin tornion maakuknta museon oven edustalla.

[smokeball]

Joidenkin kuvien perusteella olen ymmärtänyt, että laivat pommitettiin Röyttän satamaan. Eli ne upposivat kaijan viereen ja on siis ruopattu pois jo aikoja sitten. Missään ei ole tullut vastaan mainintaa, että olisi ulapalle vajonnut.

[Äyräpään ärjy]

Sanoisin että takkuinen (=paskainen) loppu Suur-Suomi hommalle. Ihan oikein IKL:n ja AKS:n poijiille, sano. Toinen juttu on sitten se, että Neukkulan väki itse ajoi Suomen natsi-Saksan leiriin.

Onko muuten totta, että Pekka Tiilikainen haavoittui sodassa? Mutta tuli sen verran kuntoon, että lähti taas tekemään juttua Lapin sodassa? Vaikka en olekaan ropakantan kannalla, tuntuu tuo Tiilikaisen asenne aika hyvältä. Ettei käpertynyt kuoreensa tai paennut länteen niin kuin muut Suur-Suomen tekijät.

Oliko se Pekka Tiilikaisen Aunuksen radio muuten Aunuksen kaupungissa vai Äinislinnassa, Karjalan pääkaupungissa?

Yrjö Keinonen on kirjoittanut 1944 TAISTELLEN TAKAISIN kirjassa seuraavasti Tiilikaisen haavoittumisesta.
"Motti-Matti ja Pekka Tiilikainen seisoivat yhä. Poteroni reunalla muutaman metrin päässä heistä räjähti kranaatti ja sirpaleet
tavoittivat kummankin. Pekka haavoittui pahemmin eikä kyennyt itse liikkumaan. Pataljoonasta asetettiin tavallista suurempi kantajaryhmä viemään painava radionjohtaja autotien varteen. Eversti pääsi sinne sidonnan jälkeen omin jaloin."
Keinosen mukaan herrat olivat nauttineet "hiukan" yön kylmyyttä vastaan eväitä pullosta......

[Seppo Jyrkinen]

Minulla on "työn alla" Meinanderin Suomi vuonna 1944 jossa on käsitelty myös Lapin sotaa. Ei mitään suuria uutisia, mutta mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kirjan suurin avu on näkökulmassa.

"Syysmanööverien" (Airon antama nimitys) alkuvaiheessa suomalaiset sallivat saksalaisten kaapata 26 veturia ja niihin 700 rautatievaunua. Vastikkeeksi saksalaiset poistuivat Oulusta kaupunkia vahingoittamatta. Sittemmin Suomen sotilasjohto jopa hyväksyi maanteiden ja siltojen hävitykset joskaan tästä kirjassa ei ole lähdeviitettä. Koskee ilmeisesti syysmanööverien sopimuksen aikaa (n 2 viikkoa), joka on eri asia kuin Lapin täydellinen tuhoaminen. Saksalaisethan tekivät vastaavaa hävitystyötä myös Pohjois-Norjassa.

Valvontakomission kakkosmies kenraali Savonenkov oli Suomen hallitukselle osoitetulla kirjeellä vaatinut sotatoimien aloittamista viimeistään kello 8 aamulla kun Siilasvuo laski maihin varttituntia sitä ennen. Suomessa moni pelkäsi - ja neukkulassa moni varmaan halusikin - että puna-armeija olisi "vapauttanut" Lapin saksalaisilta. Välirauhansopimuksesta piittaamattomuus olisi antanut tähän hyvän syyn.

Tornion kaappauksessa Siilasvuo sai apua paikalliselta suojeluskunnalta, joka oli 300 miehen voimin aloittanut toimet saksalaisia vastaan jo kello 2 yöllä eli suomalaisjoukkojen vielä ollessa merellä. Rivien välistä olen ymmärtänyt, että suojeluskunta toimi oma-aloitteisesti eikä siitä tiedotettu Siilasvuolle ennen kuin maihinnousu oli jo tapahtunut.

Ja kyllä niitä Norjaan vieviä teitä taisi tosiaan olla vain 2 kappaletta. Ja niitä myöten marssi 200.000 saksalaista vieden puolen vuoden varastot mukanaan. Ja perässä 60.000 suomalaista.

[väärtti]

Miksihän monessa paikkaa ympäri Suomea on sankarihautojen patsaissa vuosiluku 1939-1944 eikä 1939-1945 vaikka sotammehan loppui selkeästi Lapin Sotaan 27.4.1945.Jotenkin ei voi välttyä ajatukselta että Lapin Sota unohtui kun suurin osa kenttäarmeijasta oli kotiutettu ja sotaa käytiin kuitenkin suhteellisen kaukana ns."rauhan aikana".

[TomiH]

Thure Larjon itsensä kirjoittama kirja Tornion kaappaus 1944 kertoo tarkoin kaappauksen/kansannousun eri vaiheet.
Ja mielestäni Siilasvuo kyllä tiesi Larjon toiminnasta, pääesikunta oliki sitten hieman pimennossa!