Batterie Vara 380mm

[Tulenjohtomies]

Kysyn samalla arvon herroilta että mikä on tämän betonipahkuran idea?

Samaa olen myös miettinyt kun Sakujen linnoitteita olen katsellut ja tämä pahkura on suht yleinen.
On siinä ollut otsaa (etuseinää) mihin vastapuolella olis ollut mahdollista tähdätä...

[roger67]

Pahkuran päällä on luultavasti seissyt it-tykki tai jokin tulenjohto vempain kun siinä on tuollainen syvennys. (näkyy huonosti kuvan ylälaidassa)
En tullut miettineeksi tuota muhkuraa laisinkaan ennenkuin rupesin kuviani katselemaan. Tämäkin kuva on otettu pelkästään siksi kun akalla on korkeanpaikan kammo eikä uskaltanut kiivetä mukaan katolle vaan kyyristelee tuolla alhaalla

[Tulenjohtomies]

Todennäköisesti it-tykki,koska tulenjohto voi olla ihan missä vaan...

[JR33]

Ilmatorjunnan se on, kun niitä miehiä ei korkeudet huimaa ja pitää olla näköalaa!!!
ps. pieni varoituksen sana; vihittyä morsianta on uskaliasta moitiskella, joku kaunis päivä, kun olet taas jollain kotkanpesällä, niin tulee ja potkii tikkaat nurin

[Canet]

Palaan vielä noihin SUURIIN tykkeihin. Toki kaikki tiedämme, että maailman suurin tykki oli saksalainen "Dora", jonka väljyys oli hulppeat 800 mm. Seuraavaksi suurin taisi olla Schneiderin 500 mm - molemmat rautatietykkejä.

Suurimmat laivatykit olivat tosiaankin nuo Yamaton ja Musashin 460 mm tykit - tyyppiltään 40 cm/45 Type 94 - tyyppimerkintä oli tarkoituksella hämäävä. Tosin tämä tykkimalli hävisi vain parilla millillä englantilaiselle ensimmäisen maailmansodan aikaiselle 18" eli 457 mm putkelle.

Joidenkin tietojen mukaan japanilaisilla oli suunnitteilla ja osin jo valmisteilla "Super-Yamatoja" varten 500 tai 510 mm tykkejä.

Jättisuurten tykkien ongelmana oli suhteellisen hidas tulinopeus ja yleensä pieni putkien määrä eli heikohko tulen tiheys. Myös suuren putken kestoikä oli lyhyt ja ammukset tietysti varsin kalliita.

[Juha Tompuri]

Palaan vielä noihin SUURIIN tykkeihin. Toki kaikki tiedämme, että maailman suurin tykki oli saksalainen "Dora", jonka väljyys oli hulppeat 800 mm. Seuraavaksi suurin taisi olla Schneiderin 500 mm - molemmat rautatietykkejä.

Suurimmat laivatykit olivat tosiaankin nuo Yamaton ja Musashin 460 mm tykit - tyyppiltään 40 cm/45 Type 94 - tyyppimerkintä oli tarkoituksella hämäävä. Tosin tämä tykkimalli hävisi vain parilla millillä englantilaiselle ensimmäisen maailmansodan aikaiselle 18" eli 457 mm putkelle.

Yleensä wikipedian kanssa kannattaa olla tarkkana, mutta jotenkin näin ne asiat ovat taitaneet olla:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_th ... by_caliber


t: Juha

[sniperi]

On tuollainen 150mm murkulakin jo sen verran kallis ettei niitä ainakaan itse montaa samana päivänä viittis laukoa...

Muista hintaa tarkalleen mutta nelinumeroisissa summissa mummomarkoissa liikutaan sytyttimineen.

Melko hämmentävä prosessi tuo kranaatin kuoren teko, luulisi että tehdään putkesta mutta kun ei vaan umpimöhkäleestä.

[roger67]

Vuonna -87 rovajärvellä tykistön kapiaienen kehuskeli että 155mm murkula maksaa 6000 mk.. Kuulostaa kalliilta

Canet tuossa aikaisemmin mainitsi saksalaisen Dora tykin, mutta saksalaisilla oli jotain muutakin suurta jonka nimi on Dora.. Kuka tietää mikä on kyseessä Vinkkinä voin sanoa että ei ole tykki, ja tämä Dora löytyy norjasta vielä tänäkinpäivänä.

[S.Kolkka]

Taisi olla sen niminen sukellusvenebunkkeri Trondheimin alueella

[roger67]

Taisi olla sen niminen sukellusvenebunkkeri Trondheimin alueella

Kyllä vain.. Tuossa näkyy osa siitä.

[JR33]

Lisää kuvia tuosta samasta paikasta,
on jottain mikä saattaa kiinnostaa myös It-aselajiin "hurahtanutta" veljeä...

http://www.nortfort.ru/coastal/foto_vara1_e.html

[roger67]

Hyviä kuvia

[Polarfuchs]

Hyviä kuvia

Toden totta, mielenkiintoinen sivusto!

[jaska]

Eikös siellä Norjassa ole sakujen jäljiltä vielä raskaampaakin RT.kalustoa?

[smokeball]

Mitenkäs tuo Batterie Vara sijoittuu kartalle?