Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen Yhdistys ry. |
Muutamassa lyhyessä osassa tutustumme saksalaisten käyttämiin (tai käyttämättä jättämiin) erikoispatruunoihin joita ei ole kovinkaan paljon muualla käsitelty. Tarina alkaa ensimmäisen maailmansodan ajalta jolloin taistelut muuttuivat tökkiväksi asemasodaksi. Piikkilangan katkaisupatruuna WW1Asemasodassa käytettiin viljalti piikkilanka- tahi muunlaisia lankaesteitä vihollisen etenemisen estämiseen. Langan katkaisu etukäteen auttoi hyökkäävää osapuolta mukavasti, mutta sen katkominen ei ollut miellyttävä tehtävä. Tätä patruunaa käyttäen voitiin langan eliminoiminen tehdä turvallisesti. Patruunan luoti oli 77 millimetriä pitkä ja valmistettu pehmeästä teräksestä, jota ei karkaistu. Koska pitkä luoti oli halkaisijaltaan pienempi kuin piipun sisähalkaisija, sai luoti heittelehtivän tai pyörivän liikkeen noin 10 metrin päässä aseen piipusta. Painava luoti niipattiin erittäin vahvasti hylsyyn. Hylsynä käytettiin normaalia Mauser -kiväärin hylsyä. Patruunoiden toimintaa testattiin paperista valmistettujen seinämien avulla. Seinämiä asetettiin 10 metrin välein 50 metriin saakka. Tulitus seiniin sai aikaan erikokoisia reikiä pituuksiltaan 30-70 millimetriin. Läpäisykoe osoitti "luodin" läpäisevän parhaimmillaan 27 millimetriä mäntylautaa. 50 metrin etäisyydeltä ei lienee osumatarkkuus ole häävi, mutta lyhyemmiltä matkoilta langan saa varmaankin katkeamaan. Ei välttämättä ensimmäisellä laukauksella mutta kuitenkin... Speksit:
Merkinantopatruuna jalkaväelle WW1Nimi tuo mieleen valopistoolin patruunan, mutta tämä oli tarkoitettu 7,92x57 kaliiberiseen kivääriin. Mauserin hylsyyn niipattu 104 mm pitkä ohuesta messingistä vedetty putkilomainen "luoti" oli täytetty erilaisilla ainesosilla, jotta se saataisiin sekä lentämään että myös antamaan tarvittavan merkin. Ammuttaessa patruuna, hylsyssä oleva ruuti antoi "luodille" ainoastaan lähtösysäyksen. Ruuti sytytti ajomassan, joka oli sekoitus mustaa ruutia ja tavallista kivääriruutia. Ajomassa taasen sytytti seuraavan panoksen (mustaruuti), joka toimi sytyttimenä valomassalle. Valomassa (n. 50 % koko "luodin" tilavuudesta) paloi hetken kirkkaalla vihreänkeltaisella liekillä. Messinki "luodin" etupää oli täytetty lyijyllä (5,2g), jotta "luoti" lentäisi edes jollain lailla ballistisesti oikein. Speksit:
|
<<Saksalaisten haavoittumismerkki | Kevätretki Ilmatorjunta- ja Ilmailumuseoon>> |