Shot with Canon DIGITAL IXUS v at 2007-08-03
linnake arvoitus jopa minullekin!
Moderator: Juha Tompuri
linnake arvoitus jopa minullekin!
tämä kyseinen kuva on kotoisin ukkini vintistä kokoamista tuntemattoman kirjan osasista.eli en itsekkään tiedä kyseisen kuvan patteria.olisinkin erittäin hyvilläni jos joku palstalaisista olisi minua viisaanpi tässä/kin asiassa!
Shot with Canon DIGITAL IXUS v at 2007-08-03
Shot with Canon DIGITAL IXUS v at 2007-08-03
tuo talvisodan jäinen loppunäytös on melkoista luettavaa! siinä korostuu kevyen r-tykistön osuus maihinnousun torjunnassa.unohtamatta niitä järeitä kranaatteja jotka jäätä halkoen sekä hyökkääviä joukkoja vedellä kastellen iskeytyivät suomenlahden jäähän.
erityisesti tuossa kirjassa mainittu ilmavoimien rynnäköinti lähes kaikella kalustollaan on enemmän kuin huomion arvoista!
erityisesti tuossa kirjassa mainittu ilmavoimien rynnäköinti lähes kaikella kalustollaan on enemmän kuin huomion arvoista!
Luettu on "Talvisodan jäinen loppunäytös" - ja suositellaan niille, jotka eivät vielä ole lukeneet.
203/45 C oli ranskalaisen George Canet'n suunnitteleman tykkiperheen järein Venäjälle lisensoitu jäsen. Alkuperäinen vuosimalli oli 1892. Kuvassa tykki on alkuperäisasussa matalalla "laivalavetilla" (tätä asetta oli käytetty myös venäläisillä risteiljöillä) ja joustolaite vielä kääntämättä.
Myöhemmin - ennen talvisotaa - tykin joustolaite "käännettiin", jolloin palautusjouset ja hidastinsylinteri tulivat putken yläpuolelle - näin saatiin annettua putkelle lisää koroa ja ampumaetäisyys kasvoi - vastaava muutos tehtiin muillekin canet-tyyppisille tykeille (75, 120 ja 152 mm). Tykit saivat myös korkeamman lavetin.
203/45 C -tykkien lisäksi (joita jäi itsenäistyneelle Suomelle 3 ampumakuntoista aseyksilöä) oli myös yksi 203/50 VC -tykki. Tämä oli Vickersin tykkitehtaan jatkokehitelmä, jolla oli ollut tarkoitus korvata vanhempi malli. VC-mallissa oli mm. pitempi putki ja hiukan eri tyyppinen lukko.
Pukkion linnake sai pitää "tasaparin" eli kaksi 203/45 C -tykkiä, kun Mäkiluoto joutui tyytymään kahteen "riittävästi" toisistaan poikkeavaan "lähes samanlaiseen" tykkiin eli yhteen C- ja yhteen VC-aseeseen.
Pukkio taisteli menestyksekkäästi talvisodassa. Mäkiluoto osallistui mm. Hangon motin tyhjäntähtäjien tulituksiin, vaikka saman patterin eri tykeillä oli eri ampumatarvike ja lähtönopeus - pientä haastetta ammunnan valmisteluun ja tulenjohtoon.
203/45 C oli ranskalaisen George Canet'n suunnitteleman tykkiperheen järein Venäjälle lisensoitu jäsen. Alkuperäinen vuosimalli oli 1892. Kuvassa tykki on alkuperäisasussa matalalla "laivalavetilla" (tätä asetta oli käytetty myös venäläisillä risteiljöillä) ja joustolaite vielä kääntämättä.
Myöhemmin - ennen talvisotaa - tykin joustolaite "käännettiin", jolloin palautusjouset ja hidastinsylinteri tulivat putken yläpuolelle - näin saatiin annettua putkelle lisää koroa ja ampumaetäisyys kasvoi - vastaava muutos tehtiin muillekin canet-tyyppisille tykeille (75, 120 ja 152 mm). Tykit saivat myös korkeamman lavetin.
203/45 C -tykkien lisäksi (joita jäi itsenäistyneelle Suomelle 3 ampumakuntoista aseyksilöä) oli myös yksi 203/50 VC -tykki. Tämä oli Vickersin tykkitehtaan jatkokehitelmä, jolla oli ollut tarkoitus korvata vanhempi malli. VC-mallissa oli mm. pitempi putki ja hiukan eri tyyppinen lukko.
Pukkion linnake sai pitää "tasaparin" eli kaksi 203/45 C -tykkiä, kun Mäkiluoto joutui tyytymään kahteen "riittävästi" toisistaan poikkeavaan "lähes samanlaiseen" tykkiin eli yhteen C- ja yhteen VC-aseeseen.
Pukkio taisteli menestyksekkäästi talvisodassa. Mäkiluoto osallistui mm. Hangon motin tyhjäntähtäjien tulituksiin, vaikka saman patterin eri tykeillä oli eri ampumatarvike ja lähtönopeus - pientä haastetta ammunnan valmisteluun ja tulenjohtoon.