Suoritusta arvosteltaessa pitää vielä muistaa mestarin varusteet: hidas Fokker ja 7,7 mm kk:t! Ei siis vauhtietua eikä tykkejä tai karkeakaliiperisiä konekivääreitä. Eli taidolla ja sisulla!
Sarvanto kuvailee tapausta 1941 ilmestyneessä kirjassaan "Hävittäjälentäjänä Karjalan taivaalla". Huomasin tuossa kirjahyllyä järjestäessäni, että olen ko. opuksen perinyt isoisältäni, joka näyttää saaneen kirjan joululahjaksi ilmestymisvuonna.
Taistelu on kuvattu melko lyhytsanaisesti, mutta kohtuullisen tarkasti. Sarvanto mainitsee avanneensa tulen 20 m etäisyydeltä.
Jos muille ei ole perinnönjaossa käynyt yhtä hyvää onnea, voisin joskus lähitulevaisuudessa skannata tekstin ko. kohdasta ja jaella kiinnostuneille.
Yritin selvittää Fokkerin patruunakapasiteettia, aivan selvää tietoa en ole löytänyt. Tietääkö joku, olisiko 300 ptr/kk ollut oikea luku?
Hmm... Varmaan aika lähelle menee se 300 kpl/kk.
Harmi kun kirjassa Fokker D.XXI Stenman-Keskinen Suomen ilmavoimien historia 3A ei mainita sitä...tai sitten en vaan osannut etsiä oikeasta paikasta.
Sillä minä sitä patruunakapasiteettia mietin, että siitä voisi sitten laskea, montako keskimäärin pudotusta kohti. Ja sitten pitäisi tietysti löytää joku yleinen keskiarvo laukausta/pudotus..
Kyllä nuo patruunamäärät Sarvannon Fokkeriin passaavat. Suomi-versio ei ehtinyt vielä Talvisodan tohinoihin. Siitähän oli jätetty runko-kk:t pois ja moottorikin oli heikompi - "hätäapukone".
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta. Ylituubamestari