Pohjois-Kymenlaakson asehistoriallinen yhdistys ry. |
Puolustusvoimat on tehnyt 17.9.2002 tilauksen Saksan kanssa 124 käytetystä Leopard 2A4 -vaunusta n. 100 milj. euron hintaan. Vaunujen pitäisi olla täydessä koulutuskäytössä vuonna 2005. Vaunut toimitetaan vuosina 2003 - 2008 ja niiden käyttöiän pitäisi ulottua 2020-luvun lopulle. Joten tässä on hieman tietoa tulevasta panssarivaunustamme. Lisätietoja ja esimerkiksi vertailu venäläisiin vaunuihin on Suomen Sotilaassa 4/2002. Artikkelissa on myös esitetty kritiikkiä vaunuhankinnasta, johon tämä lehti/sivusto ei rupea, koska meitähän kiinnostaa vain tekniset asiat. HistoriaaLeopard 2 on müncheniläisen Krauss-Maffei AG:n (nykyisin Krauss-Maffei Wegmann, KMW ) kehittämä panssarivaunu. Panssarivaunun ensimmäinen versio oli Leopard 1, jonka valmistus Bundeswehrille alkoi vuonna 1963 ja se otettiin käyttöön 1965. Vaunua on valmistettu yli 6 000 kappaletta 12 valtioon, mm. Saksaan, Belgiaan, Tanskaan, Kreikkaan, Italiaan, Kanadaan, Alankomaihin, Norjaan, Turkkiin ja Australiaan. Leopard 2 -projekti alkoi Länsi-Saksan ja USA:n välisenä yhteistyönä päämääränä kehittää kehittynyt panssarivaunu MBT-70 /KPz-70 (Kampfpanzer-70). Yhteistyössä olivat USA:sta GM ja Saksasta yritysrypäs, johon kuuluivat MaK, Rheinstal-Henschel, Lutherwerke ja Krauss-Maffei. MBT-70 :n oli määrä korvata Saksassa M48A2G-vaunu ja sen oli suunniteltu painavan 50 tn ja siinä olisi kehittynyt tulenjohtojärjestelmä, jossa olisi laser-etäisyysmittari, infrapunatähtäin ja latausautomaatti 152 mm XM150E5 -kanuunalle. Kanuuna pystyi ampumaan tavanomaisten ammusten lisäksi myös Shillelagh -ohjuksia. Molempien osapuolien valmistamat alustaratkaisut olivat testikäytössä vuonna 1966, ja saksalaisten valmistama alusta todettiin paremmaksi. Vuoden 1967 alussa moottorien prototyypit valmistuivat: saksalainen nestejäähdytteinen MTU MB 873 Ka 500 ja amerikkalainen ilmajäähdytteinen Teledyne-Continental. Tämän jälkeen huomattiin, että vaunusta oli kasvamassa liian painava, joten painoa olisi pudotettava. Yhteistyökumppanit eivät kuitenkaan päässeet yksimielisyyteeen miten projektia pitäisi jatkaa, joten MBT-70 -ohjelma lopetettiin vuonna 1970. Amerikkalaisten suunnittelutyö johti lopulta M1 Abramsiin ja saksalaiset jatkoivat suunnittelua omalla tahollaan. Vuonna 1978 vaunu oli valmis ja Bundeswehr teki tilauksen 1 800 vaunusta. Krauss-Maffei valittiin päävalmistajaksi, MaK alihankkijaksi (yritys valmistaisi 45% vaunuista) ja Wegmann tornien asentajana oli vastuussa tulenjohtojärjestelmästä. Kolmea ensimmäistä vaunua käytettiin testeihin Saksan panssarikoulussa (Kampftruppenschule 2) Münsterissä. Ensimmäinen palveluskäyttöön valmistettu vaunu luovutettiin sinne 25.10.1979. Viimeinen vaunu taasen luovutettiin Gebirgs-Panzerbatallion 8:lle 19.3.1992.Tällöin Bundeswehrillä oli vaunuja käytössään 2 125 kpl. Vaunua on valmistettu yli 3 000 kappaletta ja se on käytössä seuraavissa Euroopan maissa: Saksassa, Itävallassa, Tanskassa, Alankomaissa, Sveitsissä, Ruotsissa, Norjassa ja Espanjassa. Tällä hetkellä myös Puola on tehnyt päätöksen 128 2A4-vaunun ostamisesta Saksasta, ja Kreikassa ovat valintatestit kesken. RakenneLeopard 2:n taistelupaino on 55 tn ja tyhjäpaino 52 tn. Panssarointi on Chobham-tyyppinen monikerroksinen. Vaunun runkoon kuuluu kolme osaa: ajajan osasto edessä, taistelukeskus keskellä, jossa ovat johtaja, ampuja sekä lataaja ja moottori takaosassa. Ajajalla on käytössään kolme periskooppia, joista keskimmäisen voi korvata passiivisella infrapunaperiskoopilla. Tila ajajan vasemmalla puolella on hyödynnetty ammusvarastona, johon mahtuu 27 kranaattia. Ajajan hätäluukku on istuimen alla. Heti kuljettajan osaston takana on neljä 9 kg:n Halon-pulloa. Palovaroitinjärjestelmä laukaisee sammutuksen automaattisesti, kun lämpötila yllittää 80° C. Ajaja pystyy laukaisemaan järjestelmän myös manuaalisesti. Mittaristoa Torni sijaitsee keskellä vaunua. Vaununjohtaja sekä ampuja miehittävät tornin oikeaa puolta ja lataaja on vasemmalla puolella. Kranaatin mahdollisesti tunkeutuessa panssaroinnin läpi, pirstalointivuoraus (spall liner, 2A5 à ) vähentää sirpaleiden määrää ja niiden leviämistä. Vuoraus toimii samalla ääni- ja lämpöeristeenä. Vaunussa on täydellinen NBC-suojaus, joka toimii sisätilojen ylipaineen (4 mbar) ja suodattimien avulla. Käyttövalmiina olevat ammukset, 15 kpl, on sijoitettu tornin takaosaan panssarioven taakse. Kranaattien mahdollisesti räjähtäessä tässä varastossa, räjähdyspaine ohjautuu ylöspäin. Syttymättömät polttoainesäiliöt on sijoitettu miehistötilojen ympärille antamaan lisäsuojausta. Vaununjohtajalla on oma (PERI-R 17 A2) 2 ja 8 kertaa suurentava panoraamaperiskooppinsa. Se on vakautettu ja soveltuu sekä päivä- että yökäytöön ja sillä pystytään katsomaan joka suuntaan vaunun ympärille. Periskoopin antama lämpökuva näytetään monitorilla. Periskooppi on kytketty tulenjohtojärjestelmään, jolloin sitä voidaan käyttää myös tähtäämiseen. Ajajan periskoopin lämpökuva voidaan näyttää myös vaununjohtajan monitorilla. Tämä mahdollistaa komentajalle ja ajajalle saman näkökentän ja näkymän. Ampujan tähtäimenä on STN Atlas Elektronik EMES 15. Tähtäin ei ollut vielä tuotantovalmis vaunujen 1. valmistuserän alkaessa, joten 200 ensimmäiseen vaunuun saatiin yötaistelumahdollisuus asentamalla Panzer-Ziel & Beobachtungsgerät PZB 200 Low Light Level TV (LLLTV) -kamera. EMES 15 on 2 kertaa suurentava ja vakautettu.Tähtäimessä on laserilla toimiva etäisyysmittari (Zeiss-Eltro Optronik CE628) ja infrapunakamera (Zeiss-Eltro Optronik WBG-X), jotka on liitetty tulenjohtotietokoneeseen. Etäisyysmittari pystyy laskemaan kolmen kohteen etäisyyden neljässä sekunnissa. Tieto välitetään tulenjohtotietokoneelle, joka laskee kanuunan korotuskulman. Etäisyyslukema näkyy välittömästi myös ampujan tähtäimessä. Etäisyysmittarilla pystytään mittaamaan etäisyyksiä 20 metrin tarkkuudella 10 kilometriin saakka. Tähtäimellä on mahdollisuus tähtäillä myös helikoptereita, jolloin kanuunan laukaisu tapahtuu sähköisesti, reaktioajan vähentämiseksi. Ampujan tähtäinkuva voidaan näyttää myöskin vaununjohtajan näyttöön ja hän pystyy käyttämään kaikkia ampujan järjestelmiä.Ampujalla ja lataajalla on käytössään myös 8 kertaa suurentava FERO Z-18 -periskooppi. Vaunussa on Rheinmetallin rihlaton 120mm L/44 -kanuuna, joka on myös USA:n M1A1:ssä ja M1A2:ssa. Ase vakautettu WNA-H22 -sähköhydraulisella vakaajalla. Kanuunan ammusvalikoima on: APFSDS-T (Armour Piercing, Fin Stabilised, Discarding Sabot), alikaliiberikranaatti, HEAT(High Explosive Anti-Tank), ontelokranaatti ja HE (High Explosive), sirpalekranaatti. Alikaliiberikranaatilla voidaan ampua tarkasti yli 2500 metrin etäisyydelle. Vaunuun mahtuu 42 kranaattia. Kanuunan viereen on sijoitettu toinen vaunun konekivääreistä, joiden patruunoita on vaunussa 4 750 kpl. Tornin päällä on kaksi neljän kappaleen 76 mm Wegmannin savunheitinryhmää. Ne pystytään laukaisemaan yksitellen tai neljän kranaatin ryhmissä. 2A4:n savunheittimet Miehistön tiloissa on tulen- ja räjähdyksenilmaisimet sekä sammutusjärjestelmä. Tulenkestävä seinä eristää taistelukeskuksen moottoritilasta. Vaunun voimanlähteenä on turboahdettu nestejäähdytteinen 1500 hv:n 12-sylinterinen 47,6 litrainen MTU MB 873 Ka501-dieselmoottori. Moottorin käynnistys tapahtuu kahdeksan 12V/125Ah:n akun avulla. Polttoaineenkulutus on noin 300 l / 100 km tiellä ja 500 l / 100 km maastossa. Neljään polttoainetankkiin mahtuu 1 160 litraa dieseliä. Vaihteistona on Renk HSWL 354 -automaattivaihteisto, jossa on vaihteita 4 eteen ja 2 taakse. Diehl 570F -teloissa on irroitettavat kumityynyt, joista 18 kpl voidaan korvata jäisillä keleillä "talvikumeilla" Leopard 2 vedenylityskyky on 1,20 metriä valmistelematta. Pienin ennakkotoimin tämä nousee 2,25 metriin. Noin 15 minuutin valmistelutöin vaunu pystyy ajamaan täysin veden alla. Maksimisyvyys on 4 metriä. Eri versiotVaunusta on useita eri versioita ja siihen on saatavissa erilaisia modernisointiratkaisuja. Leopard 2:Ensimmäinen valmistuserä, 380 vaunua, 1979 - 1982.
Leopard 2A1:Toinen valmistuserä, 450 vaunua, 1982 - 1983.
Kolmas valmistuserä, 300 vaunua, 1983 - 1984.
Leopard 2A2:Ensimmäisen valmistuserän modernisointi, 1984 - 1987.
Leopard 2A3:Neljäs valmistuserä, 300 vaunua, 1984 - 1985.
Leopard 2A4:Viides valmistuserä, 370 vaunua, 1985 - 1987.
Leopard 2A5:Ensimmäinen tähän mennessä valmistuneesta 225 2A5-vaunusta toimitettiin vuonna 1995. Tämä alatyyppi kuuluu modernisointiohjelmaan KWS II ja suunnitelmissa on vielä 125 vaunun modernisointi. Modernisointiohjelmassa käytetään 6. - 8. valmistuserän vaunujen runkoja sekä 1. - 4. valmistuserän vaunujen torneja. Runkojen muutokset tekevät Krauss-Maffei ja MaK, tornit modernisoi Wegmann ja Rheinmetall.
Leopard 2A6:Bundeswehr on muuttamassa 225 2A5-vaunuaan versioksi 2A6, joista ensimmäinen toimitettiin maaliskuussa 2001. Alankomaat on tilannut 180 2A5-vaunun modernisoinnin 2A6-versioksi, joista ensimmäiset toimitettiin syyskuussa 2001. Espanja rakentaa lisenssillä 219 2A6-vaunua.Tähän asti on modernisoitu 100 vaunua. A6 -alatyyppi kuuluu modernisointiohjelmaan KWS I.
Suunnitteilla on myös modernisointiohjelma KWS III, jossa vaunuun asennetaan 140 mm kanuuna. Leopard 2 ulkomailla:Sveitsi: 380 kpl
Ruotsi: 280 kpl
Hollanti: 330 kpl
Espanja: 108 kpl + ?? kpl
Itävalta: 115 kpl
Tanska: 50 kpl
Norja: 52 kpl
Ja tulevaisuudessa: Suomi (2A4): 124 kpl Puola (2A4): 128 kpl Teknisiä tietoja (2A4):Miehistö: 4Tst-paino: 55,2 t Teho/paino: 27 hv/t Pituudet:
Leveys: 3,7 m Telapaine: 0,83 kg/cm2 Telan pituus maassa: 5,0 m Polttoainetankki: 1200 l Toimintamatka (tie): 500 km Max tienopeus eteen/taakse: 72/31 km/h Max maastonopeus: 45 km/h Vesistönylitys: 1 m, 4 m snorkkelilla Aseistus: Vaunukanuuna: rihlaton 120mm/L44 M256Savunheittimet: 16 kpl Pimeätoiminta: valonvahvistin ja lämpökamera Moottori: MTU MB 873, 1500hv |
Esitelmä sodanaikaisista miinoista>> |