Saksalaiset aloittivat tykin kehittelyn vuonna 1939, jo ennen kuin 50 mm PaK38 oli tuotannossa. Jotkut arvasivat että panssariase kehittyy edelleen, joten tykkikehityksen oli tultava mukana. Tykin kehitykseen vaikutti mm. se, että panssarivaunuissa oli jo käytössä lyhyt L21 -kaliiperin 75 mm KwK (Kampfwagenkanone) kanuuna. Panssari M IV oli saamassa pidemmällä putkella olevan kanuunan, joten oli luontevaa hyödyntää tykin suunnittelua myös PaK40 -tykkiin.
Tykki oli edelleen kehitetty pienemmästä PaK38 -tykistä ja sukulaisuussuhde on ilmiselvä. PaK40 poikkeaa aiemmasta isomman suujarrun suoraviivaisemman asekilven osalta. Tykki oli varsin tehokas ja sen läpäisy riittikin kaikkiin 2. ms:n Liittoutuneiden käyttämiin vaunuihin. Etenkin Venäjän aroilla kantama ja teho olivat riittäviä. Tykkiä valmistettiin vuodenvaihteesta 1941/1942 sodan loppuun asti 23 300 kappaletta.
PaK40 takaa.
PaK40 takaa - huomaa, että haarat on kiinnitetty kuljetusasentoonsa.
Suujarru.
Lukko.
Tykin hidastin. Huomaa suomalaisten lisäämä teksti ja täyttöaukon ympärys on maalattu punaisella.
Käyttö Suomessa
Suomalaiset kiinnostuivat raskaammasta pst-tykistä 1943 keväällä ja tiedustelivat saksalaisilta mahdollisuutta hankkia itselleen tykkejä. Saksalaiset suostuivat myymään Suomeen aluksi 50 tykkiä ja ne saapuivat maahan touko- ja kesäkuussa samana vuonna. Toinen erä käsitti 40 tykkiä ja se saapui maahan tammikuussa 1944. Sitä seurasi vielä kaksi 20 tykin erää maaliskuussa. Tykit jaettiin eri yhtymille. Kesän tykkimenetyksien tilalle saatiin vielä täydennystä ennen aselepoa, niin että yhteensä maahan toimitettiin yhteensä 210 tykkiä 75 PstK/40. Myös 75 mm muunnostykkiä ns. Mulattia tuli joukkojemme käyttöön, mutta palaamme siihen myöhemmin. Tykkien hinnaksi sovittiin 35 000 RM/kpl, Suomen silloisena rahana 691 000 mk.
Kesän 1944 torjuntataisteluissa menetettiin 60 tykkiä, koska vetokalusto oli heikkoa. Joukoilla oli käytettävissä lähinnä heikkoja sotasaalis-Komsoletsejä ja 1½ tonnin GAZ -kuormaautoja. Nopeat irtautumiset eivät aina onnistuneet. Toisena syynä on mainittu tykkien ryhmittely liian eteen suurhyökkäyksen alussa, jolloin tykit oli monesti jätettävä vihollisen katkaistua perääntymistiet.
PaK40 tulitoiminnassa. Suomalainen kypärien sekalaisuus on silmiinpistävää, kuten tuliasemassa oikealla ammusmiehellä italialainen, sitten lataajalla tsekkiläinen ja ampujalla saksalaismallinen kypärä.
Teknistä tietoa Panzerabwehrkanone 40:stä
Kaliiberi: 75 mm
Putken pituus: 3 m
Tulinopeus: 12-14 laukausta/min.
Kantama: max. 10 500 m
Korkeussuuntausala: -8°- + 27°
Sivusuuntaus: 60° - 65°
Korkeus/leveys/pituus: 1 260 mm / 1 980 mm / 5 840 mm
Tuliasemapaino: 1 425 kg
Tähtäin: ZF 3 x 8
Ammukset
Hylsyn pituus on 714 mm. Tykkiin oli saatavilla panssari-, sirpale- ja ontelokranaattia. Lisäksi oli panssariammus, joka oli ts. lankarulla eli alikaliiperiammus. Alikaliiperiammuksen sisällä oli ikään kuin 35 mm halkaisijalla oleva volframnuoli. Ammuksen toimintaperiaate on kerrottu aikaisemmassa artikkelissamme. Alikaliiperiammuksen käyttöä oli rajoitettu, koska volframista oli Saksan teollisuudella kova puute, joten sitä sai käyttää vain, kun muut ammukset eivät pystyneet panssareihin.
Sirpalelaukaus.
Panssarilaukaus.
Sirpalekranaatti.
Ammuttaessa tykillä oli tähtäimessä omat eriväriset ennakkoviivat jokaiselle ammustyypille, johtuen erisuuruisista lähtönopeuksista. Tähtäimessä väri oli sama kuin kranaatin väri, esim. panssarikranaatille oli musta viiva.
Ammuskannut.
Käytännön maksimiampumaetäisyys oli noin 1 800 m, jolta etäisyydeltä liikkumattomaan vaunuun osui noin 20 prosentin varmuudella. Tehokkaana rajana pidettiin 1 200 m etäisyyttä, jolloin osumatodennäköisyys oli 50 prosenttia paikallaan olevaan vaunuun. Sivuttain liikkuvaan vaunuun maksimina pidettiin 700 m etäisyyttä.
Suomeen tuli tykkien mukana aluksi 223 500 kpl ampumatarvikkeita. Huomioitavaa kuinka tykkien oli joskus poistuttava kesällä 1944 viholliskosketuksista, vaikka maaleja olisi ollutkin, kun ammuksia ei ollut tykillä kuutta enempää. Näin Summassa veteraanien kertoman mukaan.
Lähteitä
JP Laine, kertomuksia
Erkki Käkelä: Marskin panssarintuhoojat
Renkaan valmistaja on Continental. Huomaa vetolenkit navoissa.
PaK40 siirtyy niesvoimin.
PaK40 SS:n käytössä.
PaK40, Komsu ja miehet kyydissä.