Panssarilaiva Väinämöinen
-
- jvmaj
- Posts: 1834
- Joined: Mon May 01, 2006 22:28
- Location: Koljonvirta
- Komendantti
- komendantti
- Posts: 2682
- Joined: Wed Oct 17, 2007 10:19
- Location: Etelä-Suomen Sotilaslääni
- Contact:
Pitkälle kolmatta sataa hukkui Ilmarisen mukana, eli tarkasti sanottuna 271 henkilöä. Kiire siinä kai oli siihen suurimpana syynä, alus kun kääntyi alle minuutissa ja upposi vain n. 7 minuutissa, eikä veden varaan joutuneista saatu pelastetuksi kuin 132 henkilöä.mosu wrote:Niin Ilmarinenhan on sotahauta. Montakohan miestä vaipui mukana. Kai satoja.
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
Nyt ei ole Tuomi-Nikulan kiraa kädenojentaman päässä, että en pääse katsomaan sivunumeroa. Palataan siltä osin asiaan.
Panssarilaivojen konetykkien kaliberi oli 40 mm, sekä Vickerssien että myöhempien Boforssien. Raskaampi it, jolla pystyi ampumaan myös pintamaaleihin, oli 105 mm.
Panssarilaivan koululaivakäyttölle en kyllä lämpenisi - iso ja kallis ylläpitää, ikääkin alkoi olla ja siten peruskorjauksia tiedossa - varsinkin rankan sota-ajan käytön jäljiltä. Järjestelmät eivät enää olleet "aivan eurivistä". Olisiko kannattanut kouluttaa kymppituuman torneihin miehistöjä? Boforsseja olisi kyllä ollut muussakin kalustossa, mutta niitä varten ei nin isoa laivaa olisi kannattanut ylläpitää. Dieselsähköistä koneistoa ei ollut missään muussa sota-aluksessa - jäänmurtaja Sisua varten tuskin oli tarvetta kouluttaa konehenkilöstä laivastossa.
Vaikka toinen panssarilaivoista (olikohan Väinämöinen) kävi ennen sotaa Englannissa asti, eivät ne kuitenkaan mitään valtamerilaivoja olleet. Yksi koululaivojen käyttö on ainakin Suomen laivastossa ollut kaukopurjehdusten suorittaminen - siihen sopivat sekä Joutsen että Kurki kohtuulllisen hyvin.
Monien hylkyjen nostamisista on joskus puhuttu pitkät jutut. Todellisuudessa monestakaan hylystä ei olisi nostettavaksi - näin lienee myös Ilmarisen laita - vaikka ei olisikaan hauta. Uppoamisen aiheuttanut vaurio ja pohjaan törmääminen ovat vahingoittaneet laivaa aika pahasti - ilmeisesti runko on murtunut, suuri osa laipioista kasassa, osa kansirakentiesta pahasti lytyssä (I:n hylky on ylösalaisin).
Ilmarisen hylky jää siis pohjaan - rauha sankarivainajien muistolle. Heistä vain yksi lepää hautausmaassa kiven alla - muut jäivät mereen.
Panssarilaivojen konetykkien kaliberi oli 40 mm, sekä Vickerssien että myöhempien Boforssien. Raskaampi it, jolla pystyi ampumaan myös pintamaaleihin, oli 105 mm.
Panssarilaivan koululaivakäyttölle en kyllä lämpenisi - iso ja kallis ylläpitää, ikääkin alkoi olla ja siten peruskorjauksia tiedossa - varsinkin rankan sota-ajan käytön jäljiltä. Järjestelmät eivät enää olleet "aivan eurivistä". Olisiko kannattanut kouluttaa kymppituuman torneihin miehistöjä? Boforsseja olisi kyllä ollut muussakin kalustossa, mutta niitä varten ei nin isoa laivaa olisi kannattanut ylläpitää. Dieselsähköistä koneistoa ei ollut missään muussa sota-aluksessa - jäänmurtaja Sisua varten tuskin oli tarvetta kouluttaa konehenkilöstä laivastossa.
Vaikka toinen panssarilaivoista (olikohan Väinämöinen) kävi ennen sotaa Englannissa asti, eivät ne kuitenkaan mitään valtamerilaivoja olleet. Yksi koululaivojen käyttö on ainakin Suomen laivastossa ollut kaukopurjehdusten suorittaminen - siihen sopivat sekä Joutsen että Kurki kohtuulllisen hyvin.
Monien hylkyjen nostamisista on joskus puhuttu pitkät jutut. Todellisuudessa monestakaan hylystä ei olisi nostettavaksi - näin lienee myös Ilmarisen laita - vaikka ei olisikaan hauta. Uppoamisen aiheuttanut vaurio ja pohjaan törmääminen ovat vahingoittaneet laivaa aika pahasti - ilmeisesti runko on murtunut, suuri osa laipioista kasassa, osa kansirakentiesta pahasti lytyssä (I:n hylky on ylösalaisin).
Ilmarisen hylky jää siis pohjaan - rauha sankarivainajien muistolle. Heistä vain yksi lepää hautausmaassa kiven alla - muut jäivät mereen.
Monien hylkyjen nostamisista on joskus puhuttu pitkät jutut. Todellisuudessa monestakaan hylystä ei olisi nostettavaksi - näin lienee myös Ilmarisen laita - vaikka ei olisikaan hauta. Uppoamisen aiheuttanut vaurio ja pohjaan törmääminen ovat vahingoittaneet laivaa aika pahasti - ilmeisesti runko on murtunut, suuri osa laipioista kasassa, osa kansirakentiesta pahasti lytyssä (I:n hylky on ylösalaisin).
Ilmarisen hylky jää siis pohjaan - rauha sankarivainajien muistolle. Heistä vain yksi lepää hautausmaassa kiven alla - muut jäivät mereen.[/quote]
Puhumattakaan laivassa pyörivistä tykinammuksista jos nostoa yrittäisi.Sisään siinä on kansirakenteet painuneet kun ylösalaisin meni pohjaan.Se meni kerralla siihen kuntoon ettei nostossa olisi järkeä.
Ilmarisen hylky jää siis pohjaan - rauha sankarivainajien muistolle. Heistä vain yksi lepää hautausmaassa kiven alla - muut jäivät mereen.[/quote]
Puhumattakaan laivassa pyörivistä tykinammuksista jos nostoa yrittäisi.Sisään siinä on kansirakenteet painuneet kun ylösalaisin meni pohjaan.Se meni kerralla siihen kuntoon ettei nostossa olisi järkeä.
Juu hylkykuvia mitä on nähnyt, niin hylky ei ole ihan parhaassa kunnossa. Teknisesti 70m ei enään pitäisi olla paha syvyys.
Noista sota-ajan laivan hylyistä taitaa Bismark olla parhaassa kunnossa. No se on syvällä.
Noista sota-ajan laivan hylyistä taitaa Bismark olla parhaassa kunnossa. No se on syvällä.
Kuten kunnioitettu vaari-vainaja sanoi..... "Kaikki mikä nousee itärajan takaa -auringon lisäksi- Otetaan vastaan tasajyvällä "
Nra of Finland
Nra of Finland
-
- jvmaj
- Posts: 1834
- Joined: Mon May 01, 2006 22:28
- Location: Koljonvirta
Muistakseni Venäläiset peruskorjasivat (työn tasosta en tiedä) Väinämöisen aikanaan.Canet wrote:Panssarilaivan koululaivakäyttölle en kyllä lämpenisi - iso ja kallis ylläpitää, ikääkin alkoi olla ja siten peruskorjauksia tiedossa - varsinkin rankan sota-ajan käytön jäljiltä. Järjestelmät eivät enää olleet "aivan eurivistä".
No ehkä ei, tosin taisi esim Matti Kurjenltakin löytyä koko joukko aika uniikkia aseistusta.Canet wrote:Olisiko kannattanut kouluttaa kymppituuman torneihin miehistöjä?
Suomen Joutsenesta en tiedä.
En tiedä onko totta, mutta tällainenkin huhu niistä tykkitorneista ja taistelumastoista on olemassa:
"It is claimed that in Spithead 1937 someone said: "Finland is a mighty naval power. Even their lightships have 10 inch guns".
http://www.answers.com/topic/finnish-co ... -ilmarinen
Joo...mutta mihinkähän laivastojen aluksiin purjeiden reivaustaitoja tarvittiin?Canet wrote:Dieselsähköistä koneistoa ei ollut missään muussa sota-aluksessa - jäänmurtaja Sisua varten tuskin oli tarvetta kouluttaa konehenkilöstä laivastossa.
Se on varsin totta.Canet wrote:Vaikka toinen panssarilaivoista (olikohan Väinämöinen) kävi ennen sotaa Englannissa asti, eivät ne kuitenkaan mitään valtamerilaivoja olleet.
Siihen olisi kai tarvinnut puuttua kotimaisessa peruskorjauksessa.
t: Sven
"Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli, arveltiin"
pää huono oli, arveltiin"
-
- jvmaj
- Posts: 1834
- Joined: Mon May 01, 2006 22:28
- Location: Koljonvirta
Hieno.M-39 wrote:No tässä olisko lyijykynä piirros Väinämöisestä vuodelta 38.
Taitaa olla valokuvasta piirretty, kun siinä vielä on noi 102mm Obuhovit, eikä 1934(?) asennettuja 105mm kaksois Boforseja keskiraskaana tykistönä.
t: Sven
"Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli, arveltiin"
pää huono oli, arveltiin"
Totta on, että purjelaivataitoja ei varsinaisesti tarvittu enää 1930-luvunkaan laivastossa, vaan perinteet.. Purjelaivakokemus eli pitkään myös kauppamerenkulun praktiikkavaatimuksissa, että miksipä ei siis laivastossa. Siksi siis Joutsen.
Kurjen 102mm kaksoistykkejä täysin vastaavia aseita ei tietysti ollut muissa aluksissa. Kokoluokka kuitenkin "tavanomaisempi". Kaikkiaan pidän Kurkeakin jonkinlaisena hätä/pularatkaisuna. Sinänsä hyvä, että saatiin laivaston koulutus avomeritoiminnankin osalta taas kunnolla käyntiin.
Kuvia ja piirrutuksia panssarilaivoista löytyy Tauno Niklanderin kirjasta "Panssarilaivamme". Taitaa olla paras Suomen panssarilaivoista tehty kirja - ei niitä tosin montaa ole (oliko tämän lisäksi kaksi: Heinämiehen "Seitsemän minuuttia merellä" - josta on myös ruotsinkielinen versio - ja Eino Penttilän: "Panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen").
Kurjen 102mm kaksoistykkejä täysin vastaavia aseita ei tietysti ollut muissa aluksissa. Kokoluokka kuitenkin "tavanomaisempi". Kaikkiaan pidän Kurkeakin jonkinlaisena hätä/pularatkaisuna. Sinänsä hyvä, että saatiin laivaston koulutus avomeritoiminnankin osalta taas kunnolla käyntiin.
Kuvia ja piirrutuksia panssarilaivoista löytyy Tauno Niklanderin kirjasta "Panssarilaivamme". Taitaa olla paras Suomen panssarilaivoista tehty kirja - ei niitä tosin montaa ole (oliko tämän lisäksi kaksi: Heinämiehen "Seitsemän minuuttia merellä" - josta on myös ruotsinkielinen versio - ja Eino Penttilän: "Panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen").