t-26 oli hyvää kalustoa etenemisvaiheessa 1941 suomella.1944 auttamattomasti vanhentuneita.konkreettinen esimerkki aseteknologian huimasta kehityksestä toisessa maailmansodassa.
sotamies evp wrote:t-26 oli hyvää kalustoa etenemisvaiheessa 1941 suomella.1944 auttamattomasti vanhentuneita.konkreettinen esimerkki aseteknologian huimasta kehityksestä toisessa maailmansodassa.
Yleisesti T-26 -vaunuja pidettiin maailmalla jo vuonna -41 hyvin vanhentuneina, mutta kaiketi ne ajoivat asiaansa pienen Suomen pienissä hyökkäysvaunujoukossa, etupäässä ehkä mm. keveytensä vuoksi.
"Sotataidon huippu ei ole sadan voiton saavuttaminen sadassa taistelussa, vaan vihollisen kukistaminen ilman taistelua."
"Tunne itsesi ja tunne vihollinen, niin sadassakaan taistelussa et ole vaarassa."
– Sun Tzu
sotamies evp wrote:t-26 oli hyvää kalustoa etenemisvaiheessa 1941 suomella.1944 auttamattomasti vanhentuneita.konkreettinen esimerkki aseteknologian huimasta kehityksestä toisessa maailmansodassa.
Yleisesti T-26 -vaunuja pidettiin maailmalla jo vuonna -41 hyvin vanhentuneina, mutta kaiketi ne ajoivat asiaansa pienen Suomen pienissä hyökkäysvaunujoukossa, etupäässä ehkä mm. keveytensä vuoksi.
näin asian varmaan oli, kuten kerroit.koulutuskäytössä t-26 oli vielä 1950-luvun lopulle saakka.siinä varmaan täyttivät tehtävänsä jollakin tavalla.
Luettuani kirjan Lehväslaihon Panssari Sotaa, niin en nyt alleviivaisi pätkääkään EVP:n väitettä T-26 / Vickersvaunujen pätevyydestä 1941, kun luette kirjan, niin ymmärrätte vallan mistä on kyse. Hyökkäyksessä kohden Itä-Karjalaa, jokaisessa tienmutkassa jossa vihollisella oli pst-tykki, niin viikatemies nouti aina panssarimiehiä. Eli piiskalla meni etulevystä läpi kuin tyhjää vain. Muistaisin ajajan olleen se uhri yleensä, jonka rintakehä meni yleensä ihan liemeksi pitkin vaunun taistelutilan seiniä.
Ei oikeaan, ei vasempaan, vaan eteen eestä Suomenmaan.
Sturmmann wrote:Luettuani kirjan Lehväslaihon Panssari Sotaa, niin en nyt alleviivaisi pätkääkään EVP:n väitettä T-26 / Vickersvaunujen pätevyydestä 1941, kun luette kirjan, niin ymmärrätte vallan mistä on kyse. Hyökkäyksessä kohden Itä-Karjalaa, jokaisessa tienmutkassa jossa vihollisella oli pst-tykki, niin viikatemies nouti aina panssarimiehiä. Eli piiskalla meni etulevystä läpi kuin tyhjää vain. Muistaisin ajajan olleen se uhri yleensä, jonka rintakehä meni yleensä ihan liemeksi pitkin vaunun taistelutilan seiniä.
Kirjasta varmasti saa käsityksen T-26:n panssarisuojan tasosta, mutta taitavat ne Lehväslaihon kirjat olla muita kuin historiankirjoja. T-26:n rungon etupanssari on 17 mm, eli se suojaa lähinnä panssarintorjuntakiväärin luodeilta, eikä aina niiltäkään.
lauri jäntti kirjoittaa kirjassaan "kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944" seuraavaa:"vickers ajamassa viipurin läpi 18.6.1944.mitätön vaunu.jo kiväärin panssariluoti läpäisi vickersin pikkusormen paksuisen panssarin."
eli olitte veljet oikeassa.
Fascist T26? ei kai se laite mitään politiikasta ymmärrä.
Noh, puujalkavitsit sikseen...
mutta taitavat ne Lehväslaihon kirjat olla muita kuin historiankirjoja
Kyllä aika tarkkaan ja totuudenmukaisesti kerrottu. Ja tämähän on kertomus juurikin Lehväslaihon omasta sotaretkestä, tosin hän ei missään välissä muistaakseni mainitse omaa nimeään koko kirjassa. Ne ovat ne kaukopartiokirjat mitkä ovat "muita kuin historiankirjoja". Panssarisotaa 1941-1944 -kirjassa mainitut kaatuneet pystyy tarkistamaan tuolta netin Kaatuneiden tietokannasta. Löytyy tuo teos itseltäkin hyllystä.
"Koeta sinä, Tuomas, olla sitten hyvä sotamies" - papan viimeiset sanat allekirjoittaneelle.
"Kirjuri puristeli finnejä naamastaan. Muuten normaali palvelus" - merkintä 2KKK/JR29:n sotapäiväkirjassa Su 5.11.1939
sotamies evp wrote:t-26 oli hyvää kalustoa etenemisvaiheessa 1941 suomella.1944 auttamattomasti vanhentuneita.konkreettinen esimerkki aseteknologian huimasta kehityksestä toisessa maailmansodassa.
Yleisesti T-26 -vaunuja pidettiin maailmalla jo vuonna -41 hyvin vanhentuneina, mutta kaiketi ne ajoivat asiaansa pienen Suomen pienissä hyökkäysvaunujoukossa, etupäässä ehkä mm. keveytensä vuoksi.
näin asian varmaan oli, kuten kerroit.koulutuskäytössä t-26 oli vielä 1950-luvun lopulle saakka.siinä varmaan täyttivät tehtävänsä jollakin tavalla.
Luettuani kirjan Lehväslaihon Panssari Sotaa, niin en nyt alleviivaisi pätkääkään EVP:n väitettä T-26 / Vickersvaunujen pätevyydestä 1941, kun luette kirjan, niin ymmärrätte vallan mistä on kyse. Hyökkäyksessä kohden Itä-Karjalaa, jokaisessa tienmutkassa jossa vihollisella oli pst-tykki, niin viikatemies nouti aina panssarimiehiä. Eli piiskalla meni etulevystä läpi kuin tyhjää vain. Muistaisin ajajan olleen se uhri yleensä, jonka rintakehä meni yleensä ihan liemeksi pitkin vaunun taistelutilan seiniä.
Viku (T-26) oli 1941 (vielä) painoluokkansa eliittiä maailmassa.
t: Sven
"Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli, arveltiin"
Jep.Muilla tuppas vain olemaan raskaammat vaunut.V-44 t-26 oli melkoinen surmanloukku kun tietää millainen määrä esim.pst kiväärejä puna-armeijalla oli,saati että olisi joutunut t-34.n kanssa vastakkain.
Huomenta kaikille, minäkin heräsin. Mielenkiintoinen keskustelu. Tulenjohtomies tuossa aiemmin mainitsi, että ei sotketa panssarimuseota tähän. Olen samaa mieltä, mutta jos yliaktiivisen (ehkä jopa hyper aktiivisen) panssarikiltalaisen apu kelpaa niin sehän on ihan jees. toisaalta tässä on jo edellä useammat todenneet aivan oikein, että osa torneista kuuluu BT vaunuihin ja osa T-26 vaunun eri versioihin. Tunnistus käy todellakin helpoimmin rungonpätkistä jotka löytyvät useimpien salpalinjan tornien alta. BT vaunuissa siis verrattain kapea runko ja torni ja ajajan luukku keskellä runkoa. T-26 vaunuissa on ajajan luukku oikeassa reunassa ja torni keskilinjan sivussa.
MINÄ OLEN SYYTÖN, MINÄ HALUAN VAIN EHJIÄ TELAPYÖRIÄ!