Herra tykkiherra wrote:löytyykö muuten noista gozan operaatiosta kertovasta linkeistä, tai muualta Nl joukkojen keskityksestä Suomen rajan tuntumassa ennen tätä "saksalaisten vastaiskua" (operaatio Barbarossaa). uskoakseni joukot varmaan väheni kun tarvittiin sotilaita toisella rintamalla, siltikin vaikka suomi nyt aloitti pari päivää myöhemmin hyökkäyksen NL vastaan?
Tällaista faktaa ainakin:
Vuonna 1940 ns. "elokuun kriisin" aikaan tiedustelumme arvioi (ja joka sai erityistä vahvistusta Saksan Helsingin-lähettiläältä v.Blücherilta, joka puolestaan oli saanut tiedot Moskovan suurlähetystöltä) rajoillamme olevien N-liiton joukkojen vahvuudeksi yhteensä 23 divisioonaa, joka oli hälyttävän paljon suurempi määrä, kuin tavanomainen rauhantila olisi missään tapauksessa edellyttänyt. Samalla nähtiin tämän liittyvän Molotovin tuoreisiin lausumiin, jotka antoivat vahvan mielikuvan Puna-armeijan mahdollisista käynnistyvistä uusista sotilastoimista Suomea vastaan.
Myöhemminhän olemmekin kuulleet väitteitä, joiden mukaan tuolloin käytiin neuvotteluja Moskovan ja Berliinin välillä N-liiton käynnistyvää uutta v. 1940 Suomen-operaatiota koskien, jonka Saksa olisi kuitenkin tyrmännyt täysin.
Kuinka uskottavalla pohjalla arviot sitten olivat? Varmoja tiedustelutietoja rajan takaa oli vaikea saada ja jouduttiin luottamaan lähinnä suomalaistiedustelun näkemyksiin asiasta:
Tammikuussa -41 arvioitiin Puna-armeijan vahvuudeksi Suomen lähialueella 23 - 18 yhtymää ( = divisioonaa / prikaatia).
Kesäkuun alkuun mennessä tietoihin haettiin varmuutta mm. kymmenien eri kaukopartioiden voimin, jolloin kuva muodostui tällaiseksi:
Kesäkuussa -41 (5.6.) arvioitiin Puna-armeijan vahvuudeksi hiukan vähemmän, eli 19 - 15 yhtymää - joka kuitenkin oli olosuhteisiin nähden yhä huomattavan suuri määrä.
Todellinen kuva vastustajan vahvuudesta muodostettiin taisteluiden alettua heinäkuun alussa: 18 yhtymää. Laatokan Karjalasta oli mm. nyt myös yllättäen vedetty nopeasti määrättyjä joukkoja pois.
Mielenkiintoisin muutos Puna-armeijan vahvuuksiin kuitenkin tapahtui jo saman heinäkuun lopulla, joka ilmenee 24.7. -41 raportissa: enää
12 Puna-armeijan yhtymää (!).
Suomi oli noin kuukausi aiemmin juuri aloittanut Saksan avustuksella hyökkäyksen itärajan yli N-liittoon, ja mitä tapahtuukaan Puna-armeijan joukkojen vahvuuksille siellä: se
supistuu rajusti - lähes puolittuu.
Mikäli itärajamme takana oltaisiin oltu lähes tai täysin rauhaa vastaavassa vahvuudessa (kuten Moskovassa 12.3. -40 solmittu rauha olisi edellyttänyt...), olisi Barbarossan alkaessa voinut pelkän perusjärjen mukaan kuvitella muutosten kyseisissä vahvuuksissa tapahtuvan täysin
päinvastaiseen suuntaan - ja mahdollisesti vieläpä moninkertaisena...!
Olisi todella mielenkiintoista saada käsiin mahdollisimman luotettavaa tietoa siitä, mitä kaikkea minäkin ajankohtana tuolla itärajamme takana tapahtui kevään -40 ja kesän -41 välisenä aikana, samoin kuin Kremlin neuvottelupöydissä Suomea koskien.
Mitään täysin takuuvarmaa tietoa ei tunnu olevan saatavilla, mutta yksi asia ilmeisesti kuitenkin on aika varma: N-liitolla oli aikeet ottaa revanssierä Suomea vastaan jo vuoden -40 aikana, miksei mahdollisesti vielä myös -41 aikanakin (...jos esimerkiksi "Groza" olisi käynnistynyt suunnitellusti ja onnistunut lyömään saksalaisjoukot pois Puolasta, tms.).
Suurta spekulointia siis ennen kuin jostain putkahtaa todellista tietoa.
(Esittämäni faktat löytyvät
Jatkosodan historia osa 1:stä)