yksvaan wrote:Kokemusta on useammastakin norincosta, ja kuulostaa tutulta.... Asekohtaiset erot suuria ja harvanlaiseen on tarkkakäyntisiä. Ainoa tehokas konsti saada käyntiä on piipunvaihto. Häveten täytyy tunnustaa että noilla verkonpainoilla aloittelin aikanaan itsekin
Vaan nykyään kaapista löytyy vain länsikalustoa...
Sama juttu ja samat kokemukset.. Osa on ok osa ei, vaikka tekisi mitä. Itselläni huonoin Norinco ei kyennyt osumaan 10 lks/100m SRA tauluun. Ja toinen, joka edusti ns. tarkkaa Norincoa kykeni jopa 120mm osuntaan/100m. Jälkimmäinen värkki ei tosin kestänyt ampua kuumaksi, osunnan heikkeminen alkoi 12lks, eli ilmeisesti piippu alkoi kammeta itseään kaasuportin liitoksesta. No eihän tuota tarkkuusammuntaan ole alunperin suunniteltukaan..
Latauksia kokeiltiin monenlaisia ja hivenen saatiin tuota lämpenemisongelmaa pudottamalla 125 grs SAKO luodin lähdöt 650 m/s. Osunta ei sinänsä muuttunut, kesti vaan ampua enemmän ilman vaeltelua.
Ase itsessäänhän on mainio patentti. Halpa, toimiva, ja osat varmasti milspec
Puuosia en noihin vaihtanut, vaikka mieli kovasti teki.. Eikös noita ole muovisillakin "puilla" olemassa?
Ja kaikkeahan kannattaa kokeilla. Lyijyluodilla tulkkaus, iso valkoinen pahvi maalitauluksi, jotta näkee osuntavaihtelun symmetrian, tai sen puuttumisen. Puhdistusrassi pois ja takaisin. Ja voihan koittaa P.T.K-vainaan piipun myöstämistä. Eli 90 lks valliin, niin nopeasti kuin sormi toimii ja lipasta ehtii vaihtamaan. Sitten piippu vaikka eristävän kankaan sisään jäähtymään, puhdistus ja kokeilu.. Itse korjasin tuolla konstilla 2 lämpöjännittyvästä piipusta kärsinyttä asetta. Vaikka taikauskolle tuntuukin, niin saattaapi takojännitys vähentyä (tai sitten ei), samalla kromipinta siliää..